ITEA- hankkeet Suomessa – skaalautumista ja kansainvälistymistä Business Finlandin tuella

ITEA järjestää vuosittaisen Project Outline Preparations Days-tilaisuutensa Turkin Istanbulissa 15–17. syyskuuta, jonka ilmoittautuminen on nyt auki. Kyseessä on erinomainen tilaisuus kansainvälistyä ja kasvaa pääsemällä mukaan kansainvälisiin hankekonsortioihin ja esitellä omia kompetensseja potentiaalisille kansainvälisille yhteistyökumppaneille! Tapahtumaan valmisteleva ja verkossa järjestettävä Suomen infotilaisuus järjestetään 3. syyskuuta kello 14.00 Suomen aikaa. Lisätietoa tapahtumasta täällä!

ITEA – Information Technology for European Advancement

ITEA on Eurekan alainen kansainvälinen innovaatio-ohjelma, joka keskittyy ohjelmistointensiivisten järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen. ITEA tuo yhteen yrityksiä, tutkimusorganisaatioita sekä yliopistoja kehittämään ratkaisuja digitalisaation eri osa-alueille. ITEA:n toiminnassa keskiössä ovat erityisesti yritysvetoisuus, kansainvälisyys ja vaikuttavuus, joka tarkoittaa, että projektit syntyvät erityisesti yritysten tarpeista ja tähtäävät selkeisiin liiketoimintavaikutuksiin, kuten uusiin kansainvälisille markkinoille tähtääviin tuotteisiin ja palveluihin. Tällä hetkellä ITEA:lle tärkeitä alueita ovat esimerkiksi tekoäly ja data, älykäs kaupunkikehitys, terveys ja hyvinvointi sekä turvallisuus, eli pirkanmaalaisille toimijoille hyvin relevantit alat.

Suomalaisille toimijoille ITEA onkin ollut tärkeä alusta kansainvälistymiseen, liiketoiminnan kasvattamiseen ja TKI-toiminnan kehittämiseen sen perustamisesta asti (1998). Suomalaiset yritykset sekä tutkimuslaitokset ovat osallistuneet jo yli 130 projektiin.

ITEA-projektit ja rahoitushakuprosessi

ITEA-hankkeet ovat aina kansainvälisiä ja useiden toimijoiden välisiä konsortioita. Yritysten lisäksi hankkeisiin kuuluu usein erilaisia tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja. Toimijoita on konsortiossa oltava vähintään kahdesta eri maasta, mutta usein konsortiot ovat kooltaan noin 10–30 toimijaa useammasta maasta. Hankkeet ovat luonteeltaan hyvin ohjelmistopainotteisia. Tästä painotuksesta huolimatta myös esimerkiksi laitteistolähtöisillä projekteilla on mahdollisuus päästä mukaan ja saada rahoitusta.

ITEA-hankkeissa hyvin kokenut VTT:n vanhempi tutkija Johan Plomp kuvaili tyypillisiä projekteja seuraavasti:

”Projekteissa suunnittelu- ja vetovastuussa ovat usein suuret yritykset. Erilaiset tutkimuslaitokset ja yliopistot osallistuvat projekteihin tutkimuksellisella näkökulmalla ja myös PK yritykset voivat hyvin osallistua partnerina, mutta Business Finland monesti suosittelee start-uppeja ja hyvin pieniä yrityksiä toimimaan alihankkijana mahdollisuuksien mukaan. Suomalaisen toimijan suositellaan varautumaan projekteissa vähintään yhdellä henkilötyövuodella per vuosi. ITEA pidättää hyväksytyn hankkeen budjetista 1.5 % oman toimintansa järjestämiseen. Tärkeää projekteissa on olla selkeä visio vaikutuksista ja erityisesti kansainvälisille markkinoille suuntautumisesta jo ennen itse projektin käynnistymistä.”

Tyypillisesti ITEA-projekti etenee alustavasta ideoinnista ja partnerihausta ITEA:n virallisiin tilaisuuksiin ja ITEA:n prosessin läpikäytyään kansalliseen rahoitusharkintaan.

ITEA:n tärkeimpiin tapahtumiin kuuluvat kerran vuodessa järjestettävät Project Outline‑päivät. Näissä tilaisuuksissa esitellään alustava idea projektista, sen tavoitteita, haasteita ja erityisesti odotettuja liiketoiminnallisia vaikutuksia. Ideat voivat tulla monenlaisilta toimijoilta, myös pienemmiltä yrityksiltä, mutta hankkeilla on usein kokeneempi koordinaattori. Projektin idea voi tässä vaiheessa olla vielä varsin alustava, eikä lopullisen kansainvälisen konsortion tarvitse olla tiedossa vaan päinvastoin, konsortiokumppaneita haetaan aktiivisesti itse tapahtuman aikana. Pienemmät toimijat voivat tuoda esiin omaa erityisosaamistaan ja löytää sitä kautta paikkansa suuremmista kokonaisuuksista. Lisäksi toisinaan järjestetään myös erillisiä PK‑yritysten pitch‑tilaisuuksia.

Esittelyiden jälkeen ITEA arvioi ehdotukset sisäisesti ja kutsuu lupaavimmat hankkeet jatkamaan Full Project Proposal‑vaiheeseen. Tässä vaiheessa projektisuunnitelmaa täsmennetään merkittävästi, lopullinen konsortio, työnjako, vastuualueet, aikataulut sekä hyödyntämissuunnitelmat kuvataan yksityiskohtaisemmin. Full Proposal arvioidaan ITEA:n ja kansallisten rahoittajien yhteistyönä, painottaen erityisesti konsortion kyvykkyyttä toteuttaa hanke, projektin vaikuttavuutta sekä kansainvälisen yhteistyön ja liiketoiminnan kehittymisen mahdollisuuksia. Hyväksytty hanke saa ITEA‑merkinnän, joka mahdollistaa rahoituksen hakemisen kansalliselta tasolta, Suomessa Business Finlandilta.

Kansallista tasoa edustaa siis Business Finland, joka toimii yhteistyössä ITEA:n kanssa ja lopulta rahoittaa suomalaisten toimijoiden osuutta konsortioissa. Business Finland toimii aktiivisesti ITEA-hankkeiden parissa ja tarjoaa tukea prosessin eri vaiheissa. Esimerkiksi jo ennen itse varsinaista hakuprosessia Business Finland voi tukea hankkeista kiinnostuneita toimijoita esimerkiksi antamalla palautetta suunnitelmasta ja arvioimalla projektin rahoituskelpoisuutta.

Johan Plomp kommentoi projektien rahoitusprosessia seuraavasti:

”Itse prosessi käynnistyy alustavien projektien esittelyllä syyskuussa, joiden määräaika on marraskuussa. ITEA:n sisäisen arvioinnin tulokset tulevat joulukuussa. Tästä jatkavien projektien määräaika lopullisille esityksille on helmikuussa, ja seulan läpäisseet projektit saavat labelinsa maaliskuussa. Tämän jälkeen voi käynnistää kansallisen rahoituksen hakuprosessin. Kansallisissa rahoitusprosesseissa on eroja. Esimerkiksi, joissain maissa rahoituspäätöksen saa nopeammin kuin toisissa. Kaiken kaikkiaan prosessi kestää siis yli vuoden. Business Finlandilla prosessi on säännelty ja heillä on omia toiveitaan erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan kasvattamiseen, heille on myös käytännöllisempää rahoittaa isoja projekteja useiden pienempien sijaan.”

ITEA-tapausesimerkki – COMPACT

Hieno käytännön esimerkki onnistuneesta ITEA-projektista on COMPACT, johon osallistui useita suomalaisia yrityksiä sekä Tampereen yliopisto. Hanke toteutettiin yhdessä saksalaisten ja itävaltalaisten toimijoiden kanssa ja se keskittyi IoT-laitteiden ohjelmistokehityksen tehostamiseen automaation ja mallipohjaisuuden avulla.

COMPACT eteni ITEA:lle tyypillisesti yrityslähtöisestä ideasta kansainväliseksi konsortioksi, sai ITEA‑merkinnän kaksivaiheisen hakuprosessin kautta ja kansallisen rahoituksen Business Finlandilta. Hankkeessa kehitettiin uusia toimintamalleja ja työkaluja, joiden avulla ohjelmistokehitystä voidaan nopeuttaa ja tehdä kustannustehokkaammin erityisesti digitaalisissa ratkaisuissa. Projektin tuloksena syntyi konkreettisia teollisia sovelluksia, parantunutta tuottavuutta sekä selkeää liiketoimintapotentiaalia osallistuville yrityksille. COMPACT havainnollistaa hyvin ITEA‑mallin vahvuutta, tutkimus ja yritykset toimivat tiiviissä yhteistyössä ja hankkeiden tavoitteena on suora hyödyntäminen, vaikuttavuus markkinoilla sekä kansainvälistyminen.