Katsaus Naton huippukokoukseen – puhuttavimmat aiheet Ankarasta
Naton vuoden 2026 huippukokous järjestettiin 7.7.-8.7. Ankarassa, Turkissa. Kokouksen puhuttavimpiin aiheisiin kuului Euroopan kasvava vastuu omasta puolustuksestaan. Keskustelua väritti myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka on viime aikoina arvostellut Nato-liittolaisiaan ja vaatinut Tanskalta Grönlantia hallintaansa. Suomesta Ankaraan lähtivät presidentti Alexander Stubb, ulkoministeri Elina Valtonen, puolustusministeri Antti Häkkänen sekä seitsemän puolustusalan yritystä, jotka yrittivät saada jalansijaa kansainvälisillä asekalustomarkkinoilla.
Trump aloitti kokouksen tiistaina kärkevillä kannanotoilla. Presidentti muun muassa esitti pettymyksensä Nato-kumppaneiden haluttomuudesta tukea Yhdysvaltoja Iranin sodassa, uhkaili vetävänsä jopa kaikki joukkonsa Euroopasta sekä vaati jälleen Grönlannin siirtymistä yhdysvaltalaiseen omistukseen. Tanska pysyy kuitenkin tiukkana linjauksessaan, että Grönlanti ei ole kaupan, ja myös esimerkiksi Stubb ja Valtonen ilmaisivat kokouksessa tukensa Tanskalle ja Grönlannille. Ilmapiiri kiristyi entisestään, kun Yhdysvallat aloitti uuden iskujen sarjan Iraniin tiistain ja keskiviikon välisenä yönä tulitauosta huolimatta, joskin osapuolet ovat erimielisiä siitä, kumpi tulitaukoa rikkoi ensimmäiseksi.
Kuitenkin etenkin yksi liittolainen on saanut Trumpilta erityistä kiitosta: isäntämaa Turkki. Politico kirjoittaa, että huippukokouksen “voittajaksi” ei ehkä selviydykään yhtenäinen liittouma, vaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan. Erdoğanin ja Trumpin suhde on jälkimmäisen mukaan tällä hetkellä luultavasti parempi kuin koskaan. Trump ilmoittikin mahdollisesti purkavansa vuonna 2019 Turkille asettamansa F-35 -pakotteet ja ilmaisi, että Yhdysvallat saattaisi myydä Turkille kyseisiä hävittäjiä. Lisäksi Nato-johtajat joutuivat Politicon mukaan nielemään mielipiteensä Turkin ihmisoikeustilanteesta, koska he tarvitsevat Erdoğania Naton “Trump-kuiskaajaksi”.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi lähti Nato-huippukokoukseen ensisijaisesti pyytämään ilmatorjunta-apua. Ukrainan kannalta kokous oli menestyksekäs, sillä Nato-maat lupasivat tukea Ukrainaa yli 70 miljardilla eurolla. Lisäksi Trump lupasi Ukrainalle lisenssin valmistaa Patriot-ohjuksia, jotka ovat keskeisiä juurikin maan ilmapuolustuksen kannalta.
Huippukokouksessa on keskusteltu Euroopan kasvavasta roolista Natossa oman puolustuksensa järjestäjänä. Yhdysvallat on kritisoinut Euroopan maita, esimerkiksi Saksaa ja Espanjaa, liian alhaisista puolustusmenoista. Kuluneen vuoden aikana puolustusmenot on kuitenkin saatu nousuun, ja näiden lukujen toivottiin myös osaltaan tyynnyttävän Trumpia. Kuitenkin Euroopan johtajat, kuten Luxemburgin ulkoministeri Xavier Bettel, tekivät selväksi, etteivät he kasvata puolustusmenojaan miellyttääkseen Trumpia, vaan oman turvallisuutensa ja riippumattomuutensa tähden. Ylen mukaan Suomen puolustusmenot asukasta kohti olivat tuoreimpien tilastojen mukaan Naton seitsemänneksi korkeimmat. Suomessa esimerkiksi presidentti Stubb haluaakin panostaa eurooppalaisempaan Natoon.
Huippukokouksessa tehtiin puolustusinvestointeja yli 50 miljardin euron edestä. Yhdysvallat on ollut innokas myymään Eurooppaan aseteollisuutensa tuotantoa saadakseen samalla kertaa kasvatettua Euroopan puolustusmenoja, vahvistettua Eurooppaa uusimmalla teknologialla ja hyötyä itse taloudellisesti. Tämä on ristiriidassa EU:n “osta eurooppalaista” -asenteen kanssa. Euroopan komissio nimittäin tähtää laajempaan puolustukselliseen itsenäisyyteen ja haluaa tukea eurooppalaisia toimijoita.
Myös Suomi pääsi mukaan kauppojen tekoon ja sopimusten solmimiseen. Häkkänen kertoi allekirjoittaneensa 14 erilaista sopimusta pelkästään kokouksen ensimmäisenä päivänä. Suomi on esimerkiksi hankkimassa ilmatankkauskoneita, suuria joukkojenkuljetuskoneita, GlobalEye-valvontakoneen ja Triton-tiedusteludrooneja. Lisäksi Suomi lähti mukaan erilaisiin hankkeisiin, kuten monikansalliseen merivoima-aloitteeseen, ilmatilan uhista ennakkotietoa antavan hälytysjärjestelmän luomiseen Eurooppaan, AMRAAM-ohjusten tuotannon laajentamiseen Euroopassa ja kriittisten puolustusmateriaalien hankkimiseen, varastoimiseen ja suojelemiseen liittyvään hankkeeseen.
Myös suomalaiset yritykset onnistuivat kokouksessa. Esimerkiksi puolustusteknologiayhtiö Forcit solmi satojen miljoonien eurojen merimiinasopimuksen ja teknologiayhtiö Bittium on mukana yli 211 miljoonan euron sotilasviestinnän kehittämissopimuksessa.
Lopulta kokous osoittautui odotuksista huolimatta menestykseksi. Useat Nato-maiden johtajat ilmaisivat olevansa luottavaisia siitä, että Nato pysyy yhtenäisenä ja kehittyy vahvemmaksi Euroopan roolin kasvaessa. Myös Trump kiitteli kokousta loistavaksi, ja Yhdysvallat on pysymässä sitoutuneena Natoon ja kuuluisaan artiklaan 5, joka velvoittaa jäsenvaltiot puolustamaan toisiaan. Kokous toi myös Suomelle merkittävät puolustukselliset hyödyt ja auttoi rakentamaan kuvaa Suomesta varteenotettavana ja sitoutuneena liittolaisena.
