Euroopan komission esitys tähtää teknologisen suvereniteetin vahvistamiseen
Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona 3. kesäkuuta ehdotuksensa uudesta teknologiasuvereniteettipaketista. Paketin tavoitteiksi on julistettu vähentää EU:n riippuvuutta kolmansista maista erityisesti puolijohteiden, tekoälyn, energian sekä pilvipalveluiden ja datan aloilla, vahvistaa EU:n resilienssiä sekä esimerkiksi lisätä investointeja Eurooppaan. Paketti koostuu uudesta puolijohdeasetuksesta (Chips Act 2.0), tekoälykehitystä koskevasta asetuksesta, avoimen lähdekoodin strategiasta sekä energia-alan ja digitalisaation tiekartasta. Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto on aktiivisesti vaikuttanut erityisesti Chips Act 2.0 valmisteluun puolijohteisiin keskittyvän alueellisen allianssin kautta. Seuraavaksi Euroopan parlamentti sekä Euroopan unionin neuvosto muodostavat kantansa komission ehdotukseen.
Lisää teknologiasuvereniteettipaketista Euroopan komission sivuilla!
Chips Act 2.0 – Eurooppalaisen puolijohdearvoketjun kasvattamista ja kriisivalmiuden vahvistamista
Komission ehdotus uudesta puolijohdeasetuksesta on jatkumoa vuonna 2023 hyväksytylle European Chips Act-paketille, jonka keskiössä on ollut Euroopan puolijohdetuotannon tutkimuksen, infrastruktuurin sekä innovoinnin kehittäminen eurooppalaisella rahoituksella ja yhteistyöllä. Chips Act 2.0 rakentuu alkuperäisen paketin päälle, keskittyen nyt tämän rahoitetun tutkimuksen ja infrastruktuurin hyödyntämiseen alan teollistamisessa ja skaalaamisessa. Uudessa ehdotuksessa on neljä keskeistä strategista tavoitetta.
Ensimmäinen tavoite on parantaa olosuhteita investoinneille sekä kasvattaa EU:n kilpailukykyä kyseisellä alalla. Tätä varten uudessa ehdotuksessa nostetaan esiin esimerkiksi luvituksen yksinkertaistamista ja uusien Euroopalle avainasemassa olevia sirujen, kuten tekoälysirujen kehittämistä. Tulevaisuudessa avainasemassa olevien sirujen kehittämisessä uusi ehdotus jatkaa edellisen asetuksen tiellä painottamalla vahvasti eurooppalaista TKI-toimintaa esimerkiksi pilottilinjojen kautta.
Toinen tavoite on hallita ja vastata alan kasvavaan kysyntään tehokkaammin. Tätä varten komissio on tunnistanut tarvittaviksi toimiksi esimerkiksi vahvistaa yhteyksiä valmistajien ja puolijohteita käyttävien teollisuudenalojen välillä, tukea eurooppalaisia start-upeja sekä kehittämällä yhteisvaikutuksia puolijohdeasetuksen ja muiden digisuvereniteettipaketin osien välillä.
Kolmantena tavoitteena on parantaa alan resilienssiä Euroopassa. Alkuperäisestä Chips Actista huolimatta EU on vieläkin hyvin riippuvainen kolmansista maista tietyissä puolijohdearvoketjun vaiheissa. Tätä riippuvuutta purkamalla EU pyrkii parantamaan alansa kriisitoimintavalmiutta tukemalla eurooppalaisten toimijoiden sisäisiä Business-to-Business toimitusketjuja ja tukemalla toimijoita riskienarviointitoiminnassa.
Neljäntenä tavoitteena komissio nostaa esiin tarjontapuolen vahvistamisen. Tarjontaan vastaamista pyritään vahvistamaan EU-rahoittamalla niin sanottuja ”First-of-a-Kind” projekteja koko arvoketjussa. Lisäksi tulevaisuudessa pyritään määrittämään EU:n toiminnalle strategisesti kriittisiä hankkeita, joita tuetaan EU-rahoituksella sekä puolijohdealalle merkittäviä alueita, joille myönnettäisiin Semiconductor Region of Excellence-leima.
Alueellinen vaikutus ja ESRA
Komission ehdotuksessa uudesta puolijohdeasetuksesta myös alueellinen taso on tunnistettu ja nostettu esiin. Alue- ja kaupunkitasolla on paljon teollisuutta sekä tutkimus- kehitys- ja innovointitoimintaa, joka on avainasemassa komission näkemyksessä puolijohdealan kehittämisessä. Erityisesti ehdotuksen artikla 29 on alueille kiinnostava. Artikla 29 nostaa esiin ajatuksen verkostosta, joka koostuisi nimenomaisesti Semiconductor Region of Excellence-leiman ansainneista alueista. Kyseisellä verkostolla olisi komission tuki toimia itsenäisesti, edistäen erityisesti parhaiden käytänteiden jakamista, alueiden välistä yhteistyötä sekä Euroopan houkuttelevuutta kehittäen näin koko eurooppalaista puolijohdealaa.
Erityisesti Pirkanmaalle tämä on merkittävää. Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto on toiminut aktiivisesti hyvin samankaltaisessa European Semiconductor Regions Alliance-verkostossa (ESRA) Brysselissä. ESRA:n kautta EU-toimisto on vaikuttanut esimerkiksi komission uuden puolijohde-ehdotuksen valmisteluun tuoden esiin pirkanmaalaisten toimijoiden näkemyksiä ja odotuksia uudesta ja tehokkaammasta puolijohdeasetuksesta.
