Euroopan komissio julkaissut sähköistämisen toimintasuunnitelman sekä Euroopan päästökauppajärjestelmän päivityksen
Euroopan komissio julkisti 17. heinäkuuta maanosan sähköistämisen toimintasuunnitelman sekä Euroopan päästökauppajärjestelmän päivityksen. Näillä komissio pyrkii tukemaan erityisesti teollisuutta puhtaassa siirtymässä sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, mutta myös laskemaan esimerkiksi sähkön kuluttajahintoja. Sähköistämisen toimintasuunnitelmassa komissio esittelee viisi toimintatapaa, joilla tavoitellaan sähkön osuuden kasvattamista maanosan energiankulutuksessa nykyisestä 23% noin 46% vuoteen 2040 mennessä. Komission mukaan tämä säästäisi maanosalle satoja miljardeja euroja energiakustannuksissa. Päästökauppajärjestelmän päivityksen tavoitteena on kohentaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä, samalla huomioiden vuoden 2040 ilmastotavoitteet.
Sähköistämisen toimintasuunnitelma ottaa huomioon myös yksityishenkilöt
Toimintasuunnitelma on yksi komission vastauksista Euroopassa viime vuosien aikana paljastuneelle energiariippuvuudelle. Maanosa on ollut jo pitkään hyvin riippuvainen kolmansien, usein EU:n arvoja jakamattomien maiden energiasta, minkä lisäksi globaalit tapahtumat sekä erilaiset kriisit ovat negatiivisesti heijastuneet esimerkiksi energian kuluttajahintoihin Euroopassa. Komissio näkee sähkön osuuden kasvattamisen yhtenä toimena tähän epävarmuuteen. Sähkön osuus maanosan energiankulutuksesta on pysynyt jo pitkään 23% tuntumassa ja komissio tavoitteleekin sen tuplaamista vuoteen 2040. Osuuden tuplaamiselle komissio on laskenut satojen miljardien eurojen vuosittaisen säästön. Erityisesti teollisuus, logistiikka sekä rakentaminen ovat aloja, joiden sähköistämistä komissio tavoittelee toimintasuunnitelmassaan.
Toimintasuunnitelmassaan komissio on esitellyt erilaisia keinoja sähkön osuuden kasvattamiseen. Toiminnan keskiössä tulee olemaan sähkön ja fossiilisten polttoaineiden hinnan eron pienentäminen sähkön hyväksi. Komissio esittää toimintasuunnitelmassaan esimerkiksi oikeuksia jäsenmaille pienentää sähkönsiirtokuluja kuluttajien hyväksi, verotuksellisia etuja yrityksille sähköstä riippuvaisilla aloilla toimiville yrityksille, sekä jonkinnäköisiä tukia kuluttajille sähköisten teknologioiden kuten sähköautojen sekä ilmalämpöpumppujen hankintaan. Lisäksi siirtoverkkojen päivittäminen sekä niihin liittyvien uusien teknologioiden kehittäminen tulee olemaan toiminnan keskiössä, komission mukaan pitkät siirtomatkat sekä vanhat verkot ovat yksi suurimmista sähköistymisen haasteista.
Päästökauppajärjestelmän päivitys ottaa huomioon EU:n ilmastotavoitteet ja teollisuuden kilpailukyvyn
EU:n päästökauppajärjestelmä on ollut voimassa vuodesta 2005 asti. Sen tarkoituksena on luoda teollisuudelle kannustimia kehittää puhtaan teknologian ratkaisuja sekä kiihdyttää uusien innovaatioiden syntymistä. Komission mukaan päivitystä tarvitaan, koska geopoliittinen ja taloudellinen tilanne luovat Euroopan teollisuudelle paineita pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.
Päästökauppajärjestelmän päivityksen tavoitteena onkin edesauttaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä sekä samalla tukea vuoden 2040 ilmastotavoitteiden saavuttamista. Komissio ehdottaa teollisuudelle helpotusta loiventamalla päästöoikeuksien vähentämiskulmaa, mikä yhdenmukaistaa kehityspolkua EU-maiden kansallisten ilmastotavoitteiden kanssa.
Investoinnit ovat päästökauppajärjestelmän ytimessä. Päästökauppajärjestelmän innovaatiorahasto tukee puhtaiden teknologioiden ensimmäisiä kaupallisia sovelluksia useilla aloilla. Kansalliset päästökauppajärjestelmän tulot on tarkoitus kohdentaa aloille, jotka ovat päästökauppajärjestelmän piirissä. Näin ollen teollisuuden rahoittamat osuudet palautuisivat teollisuudelle ja sen puhtaan teknologian investointeihin. Jäsenmaiden välinen solidaarisuus jatkuu, sillä modernisaatiorahasto tukee edelleen köyhempiä jäsenmaita niiden energiajärjestelmien kehittämisessä sekä teollisuuden muutoksessa.
Komission ehdotus pysyy paljon samoilla linjoilla nykyisen järjestelmän kanssa, mutta muutoksiakin on luvassa. Yhtenä uudistuksena komissio ehdottaa järjestelmän vahvistamista ilmailun ja merenkulun aloilla. Se myös ehdottaa järjestelmän laajentamista ottamalla jätteenpoltto sen piiriin. Lentoliikenteen osalta päästökauppajärjestelmän vahvistus tarkoittaa sen laajentamista koskemaan myös EU:n ulkopuolisia lentoja. Myös uusia teknologioita hyödynnetään aiempaa paremmin, sillä komissio ehdottaa hiilidioksidin talteenotolle ja pysyvälle varastoinnille aiempaa vahvempaa roolia osana järjestelmää.
Neuvottelut päästökauppajärjestelmän päivittämisestä alkavat lainsäätäjien kesken syksyllä, kun Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto alkavat muodostamaan kantaansa. Neuvotteluista voidaan odottaa vaikeita. Puhtaan teknologian ratkaisuissa hyvin pärjäävälle Suomelle on hyödyllistä, että päästökauppajärjestelmän suunta pysyy vakaana ja että järjestelmä palkitsee puhtaan teknologian ratkaisujen kehittämisestä.
