Sisäisen turvallisuuden strategia täydentää komission aikaisempia toimia
Euroopan komissio on tunnistanut EU:n sisäistä turvallisuutta koskevat uhat. Sisäisen turvallisuuden strategia on jatkumoa varautuneisuusstrategialle ja puolustuksen valkoiselle kirjalle.
Euroopan komission sisäisen turvallisuuden strategia ProtectEU tukee unionin jäsenmaita asukkaidensa turvallisuuden takaamisessa. Tarkoituksena on luoda vahvempi lainsäädäntökehikko, parantaa tiedonvälitystä ja tiivistää yhteistyötä.
Komissio tuo esiin turvallisuuden tärkeyden kaikkien eurooppalaisten vapauksien takaajana varsinkin nyt, kun Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut heikompaan suuntaan. Turvallisuusuhat ovat moninaisia. Hybridiuhat, järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi vaikuttavat eurooppalaisten turvallisuuteen ja turvallisuuden kokemukseen. Eurooppalaisista 64 % on huolissaan Europan turvallisuudesta, ja Eurobarometrin mukaan 66 % kansalaisista haluaa EU:n ottavan isomman roolin turvallisuusuhkiin vastaamisessa.
Komission esittelemä strategia rakentuu kolmelle periaatteelle: koko yhteiskunnan kattava lähestymistapa, turvallisuuden integroiminen kaikkeen EU-lainsäädäntöön ja ohjelmiin sekä merkittävät panostukset turvallisuuteen. Panostuksia tarvitaan EU-tasolta, jäsenmailta sekä yksityiseltä sektorilta.
Sisäisen turvallisuuden strategia täydentää aikaisemmin esiteltyä varautumisstrategiaa sekä Euroopan puolustuksen valkoista kirjaa. Varautumisstrategian avulla komissio pyrkii parantamaan EU:n valmiuksia ennakoida ja ennaltaehkäistä uhkia sekä vastata niihin. Strategian tärkeimpinä komponentteina ovat muun muassa eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen, kansalaisten varautuneisuuden lisääminen tietoisuutta parantamalla sekä resilienssin kehittäminen ulkoisten kumppaneiden kuten Naton kanssa.
Euroopan puolustuksen valkoisessa kirjassa komission peräänkuuluttaa muun muassa yhtenäisempiä ja koordinoidumpia puolustushankintoja, investointeja puolustusteollisuuteen etenkin keskeisiin teknologioihin ja tuotteisiin sekä kansainvälisten suhteiden kehittämistä. Samoihin aikoihin puolustuksen valkoisen kirjan julkistamisen kanssa komissio esitteli 150 miljardin euron SAFE-paketin, jonka kautta jäsenmaat voivat ottaa lainaa oman puolustuksensa kehittämiseen. Komissio hankkii lainan keskitetysti ja takaa sen EU:n budjetilla, mutta jokainen jäsenmaa on vastuussa ottamansa lainan takaisinmaksusta. Kyseinen instrumentti on osa EU:n suurempaa pakettia, joka mahdollistaisi jäsenmaiden velanoton kasvattamisen puolustusinvestointeihin niin, että maat voisivat seuraavan neljän vuoden aikana nostaa puolustusmenojaan vuosittain 1,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen ilman liiallisen alijäämämenettelyn käyttöönottoa. Jäsenmaat saavat siis aktivoida EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen poikkeuslausekkeet puolustusmenojen kasvattamisen osalta.
Tammikuussa julkaistun kilpailukykykompassin jälkeen komissio on kevään aikana esitellyt kompassissa määriteltyjä julkaisuja tasaiseen tahtiin. Heinäkuussa komission on määrä julkaista aloite seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Investointeja on kaavailtu moniin strategisesti tärkeisiin kohteisiin, mikä on lisännyt mielenkiintoa seuraavaa MFF-aloitetta kohtaan. Nähtäväksi jää, minkälaiseksi rahoituskehikko muotoutuu komission aloitteen ja sitä seuraavien neuvotteluiden jälkeen. Kehyksen on määrä alkaa vuoden 2028 alusta.
