EU ja kaupungit – kumppanuuden tuleva suunta – keskustelutilaisuus
Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto yhdessä Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston kanssa olivat organisoimassa MEP Elsi Kataisen ja kuutoskaupunkien järjestämän Kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien (NRPP) keskustelu- ja aamupalatilaisuuden Euroopan parlamentissa eilen 6. toukokuuta. Tilaisuuden aiheina olivat Euroopan komission ehdotus tulevan EU:n rahoituskehyksen muodosta sekä kaupunkien ja alueiden EU-rahoituksen muoto vuosina 2028-2034. Tilaisuuteen osallistui edustaja Kataisen lisäksi useampi euroedustaja (Li Andersson, Eero Heinäluoma ja Sebastian Tynkkynen), Suomen suurten kaupunkien delegaatioita sekä esimerkiksi kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja.
Tilaisuus alkoi EU-parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan NRPP-asetuksen pääneuvottelijan edustaja Kataisen alustuksella parlamentin neuvotteluista komission ehdotuksesta tulevan rahoituskehyksen muodosta. Neuvottelut valiokunnissa ovat olleet odotetusti hankalat, mutta tästä huolimatta parlamentti hyväksyi väliaikaisen kannan tulevan rahoituskehyksen koosta ja muodosta 28. huhtikuuta hieman komission ehdotusta suuremmasta budjetista (1.27% EU:n bruttokansantuotteesta). Ehdotuksessa kansallinen alueellinen kumppanuussuunnitelma (NRPP) sisältäisi nykyiset koheesiopolitiikan, sosiaaliset rahastot ja maataloustuet.
Rahoituskehyksen hyväksyntään on kuitenkin vielä pitkä matka ja alkuperäinen aikataulu vaikuttaa liian kunnianhimoiselta. Parlamentin lopullisen kannan tulisi olla valmis marraskuussa, jotta trilogit voisi käynnistää alkuvuonna 2027, mutta esimerkiksi Ranskan vaalit ja parlamentin sisäiset ristiriidat hyvin luultavasti viivästyttävät kehyksen hyväksyntää. Parlamentissa huolta on herättänyt erityisesti komission tavoite kehyksen yksinkertaistamisesta sekä rahoitusohjelmien ja politiikka-alojen yhdistelystä, jonka voi nähdä lisäävän nimenomaisesti komission päätäntävaltaa rahoituksen jaossa parlamentin ja jäsenmaiden kustannuksella. Esimerkiksi suomalaisille kaupungeille ja alueille tärkeä kestävään kaupunkikehitykseen korvamerkityn rahoituksen osuus (8%) sekä kansallisten suunnitelmien tulevaisuus on toki vieläkin kyseenalainen, vaikka parlamentti niitä kannattaakin.
Edustaja Kataisen alustuksen jälkeen Tampereen, Turun, Kuopion, Espoon ja Helsingin kaupunkien edustajat linjasivat näkemyksistään tulevan NRPP-ohjelman muodosta ja piirteistä, pohjaten puheenvuoronsa kaupunkiensa kokemuksiin käytössä olleista ja hyväksi todetuista valtion ja yliopistokaupunkien välisistä innovaatioekosysteemisopimuksista. Tampereen apulaispormestari Johanna Kirjavanainen totesi puheenvuorossaan erityisesti kaupunkien osallistamisen tärkeydestä seuraavasti;
”NRPP-asetuksen tavoitteista monet koskettavat suoraan kaupunkeja. Siksi kaupungit tulee ottaa mukaan NRPP-ohjelmien suunnitteluun ja valmisteluun sekä antaa niille selkeä rooli ohjelman hallintorakenteissa. Me kuutoskaupungeissa näemme, että NRPP-suunnitelmiin tulee sisällyttää kaupunkien kanssa valmisteltava ja niiden erityishaasteisiin pureutuva kaupunkikappale, joka ottaisi jäsenmaiden omat hallintorakenteet sekä käytännöt huomioon.”
Luonnollisesti jokaisella kaupungilla on erityispiirteensä ja näin ollen omat kokemuksensa sekä haasteensa. Tilaisuuden pohjavire kuitenkin oli, että kyseessä on Suomen suurten kaupunkien yhteinen asia johon pyritään vaikuttamaan yhdessä erityisesti kuutoskaupunkiyhteistyön kautta. Tilaisuudessa tehtiin selväksi, että suurten kaupunkien rooli alueellisen elinvoiman, innovointityön ja esimerkiksi työllisyyden rakentajina on Suomessa aivan keskeinen. Lisäksi erityisesti yliopistokaupungeissa on resursseja, joilla kohdata tulevaisuuden vaikeita kysymyksiä. Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mervi Katainen sekä Turun innovaatiojohtaja Anna Kivinen nostivat esille Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta tulevan ekosysteemisopimusrahoituksen tärkeän roolin valmisteltaessa ja haettaessa Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitusta yliopistokaupungeille merkittäviin TKI-projekteihin.
Kaupunkien näkemysten linjaamisen jälkeen edustaja Katainen toimitti kaupunkien edustajille miellyttäviä uutisia. Parlamentti suhtautuu kaiken kaikkiaan myönteisesti kaupunkien osallistumiseen toimeenpanosuunnitelmien valmisteluun ja toteutukseen. Parlamentin hyväksymässä ehdotuksessa kaupungeille kestävään kaupunkikehitykseen korvamerkityn rahan osuus nousisi aiemmasta 8 jopa 11 prosenttiin. Lisäksi kaupungeille tärkeä kysymys NRPP:n rahoituksen joustavuudessa on huomioitu. Joustavuuden lisääminen lisäisi rahoitusohjelmien vaikuttavuutta, kun jäsenmaat ja kaupungit kykenisivät vapaammin kohdentamaan rahoitusta omien erityispiirteittensä mukaan. Nämä hienosäädöt kertovat siitä, että edunvalvontatyö on ollut organisoitua ja sitä on tehty oikea-aikaisesti.
