Pirkanmaalaisilla yrityksillä annettavaa Ukrainan jälleenrakennusprosessiin

Ukraina on puolustautunut Venäjän hyökkäyssotaa vastaan vuoden 2022 keväästä alkaen. Maan jälleenrakennusprosessista tulee mittava urakka, jossa myös suomalaiset ja pirkanmaalaiset yritykset voivat kantaa kortensa kekoon. Riskienhallinta, kumppanuusverkostot ja rahoituspalveluiden tuntemus on syytä olla hallussa, kun yritys tähyää Ukrainan markkinoille. Kiovan pitkäaikaisena ystävyyskaupunkina Tampereella on toimiva yhteistyö maan kanssa.

Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta on kulunut kohta neljä vuotta. Euroopan unioni on tehnyt jo yhdeksäntoista pakotepakettia, pyrkien näin heikentämään Venäjän mahdollisuuksia rahoittaa sotatoimiaan. Myös Yhdysvallat on tukenut Ukrainaa huomattavilla summilla siitä huolimatta, että presidentti Donald Trumpin toisella kaudella Yhdysvaltojen tuki on ollut epäjohdonmukaisempaa ja linjaukset heikosti ennustettavissa. Samaan aikaan Kiinan vähintäänkin hiljainen hyväksyntä Venäjän toimille on osaltaan mutkistanut tilannetta. Ukrainalaiset kärsivät tilanteesta päivittäin käydessään taistelua itsensä lisäksi koko Euroopan puolesta. Rauhaa ja sodan päättymistä on tähän mennessä saanut odottaa turhaan.

Viime viikkoina asiassa on kuitenkin tapahtunut jonkinlaisia muutoksia. Yhdysvaltain presidentti Trump julkaisi ehdotuksen rauhansopimuksesta, joka oli monien asiantuntijoiden mukaan räikeän myötämielinen Venäjälle. Sittemmin neuvottelut ovat laimentaneet 28:n kohdan alkuperäistä listaa hieman neutraalimpaan suuntaan. Neuvotteluita käydään kuitenkin tällä hetkellä huoneissa, joissa Euroopan johtajat loistavat poissaolollaan. EU:n korkea edustaja Kaja Kallas lausui osuvasti, että EU-johtajat eivät ”hänen tietojensa mukaan” osallistu keskusteluihin.

EU:n silmiinpistävän pieni rooli rauhan rakentamisessa on ollut tapetilla koko sodan ajan. Unioni on kyllä pystynyt tekemään pakotepäätöksiä, alkanut nostamaan puolustusteollisuuden volyymiä sekä kiihdyttämään uusia puolustusinnovaatioita rahoitusohjelmien muutosten, uuden lainapohjaisen SAFE-rahoitusvälineen, uusien strategioiden ja lainsäädännön yksinkertaistamisen avulla. Paljon enemmän kuitenkin tarvittaisiin. Venäjän jäädytettyjen varojen noin 140 miljardin euron potin hyödyntämiseen liittyvistä ratkaisuista ei olla päästy jäsenmaiden kesken vielä yhteisymmärrykseen, sillä suurin osa rahoista lepää Belgiassa sijaitsevan Euroclearin suojissa, eikä maa ole valmis ottamaan riskiä mahdollisista varojen käytön seurauksista.

Rahaa tarvitaan Ukrainan puolustustoimien lisäksi tulevaa jälleenrakennusprosessia varten. Tässä Euroopalla tulee olemaan suuri rooli. Ukrainalaiset ovat kärsineet valtavia inhimillisiä tappioita, minkä lisäksi maan infrastruktuuria on tuhoutunut korjauskelvottomaksi. Jälleenrakennettavaa on paljon ja se myös maksaa paljon. EU-maiden suunnitelmissa on ollut muun muassa käyttää edellä mainittuja Venäjän jäädytettyjä varoja Ukrainan jälleenrakentamiseen teknisesti monimutkaista lainaratkaisua käyttäen. Tulevina vuosina Ukrainassa tarvitaan pääomaa, työvoimaa ja osaamista monilla eri sektoreilla, ja näihin talkoisiin tulee kaikkien kumppaneiden osallistua.

Pirkanmaalaisilla yrityksillä on tarvittavaa osaamista ja teknologiaa

Tuleva jälleenrakennusprosessi on niin mittava, että avuksi tarvitaan monenlaista osaamista eri aloilta ja useista maista. Suomalaisille yrityksille Ukrainan markkinat ovatkin varteenotettava vaihtoehto liiketoiminnan kansainvälistämiseen. Business Tampereen Ukrainan markkinoille keskittyvän projektikoordinaattori Minna Tihisen mukaan Suomi on kuitenkin maana hieman jälkijunassa Ukrainan jälleenrakennusprosessiin osallistumisessa.  

– Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna Suomi on mittakaavassa jäljessä. Suomalaisyrityksillä on parhaat mahdollisuudet menestyä erikoistuneissa kohteissa ja teknologiaintensiivisissä hankkeissa. Suurempien rakennus- ja infrastruktuurihankkeiden kohdalla Suomalaisten yritysten kannattaa olla yhteistyössä suurten kansainvälisten yritysten kanssa, Tihinen kertoo.

Ei suomessakaan toimettomaksi olla jääty. Pirkanmaalla tilannetta kartoitetaan aktiivisesti, ja alueen yrityksillä on paljon annettavaa Ukrainan jälleenrakentamisessa.

-Meiltä löytyy korkeatasoista osaamista kaikilta niiltä osa-alueilta, mitä Ukraina nyt tarvitsee: kone- ja laiterakentaminen, energia- ja ympäristöteknologia, infrarakentaminen, digitalisaatio sekä koulutus- ja terveysratkaisut vastaavat suoraan Ukrainan jälleenrakennuksen keskeisiin tarpeisiin. Erityisen kysyttyjä ovat energiatehokkuus, puhdas energia, vesihuolto, jätehuolto, logistiikka, asuminen sekä teollisuuden modernisointi. Tampere ja Kiova ovat ystävyyskaupunkeja, ja hyvät ja avoimet suhteet ovat olleet jo pitkään olemassa, Tihinen täydentää.

Tihisen mukaan Ukrainan markkina tarjoaa poikkeuksellisen suuria mahdollisuuksia, mutta se ei ole “nopea vientimarkkina”, vaan strateginen pitkän aikavälin sitoutuminen, jossa menestyminen edellyttää riskien hallintaa, vahvaa kumppaniverkostoa, rahoitusosaamista ja joustavaa toimintamallia. Parhaat edellytykset ovat yrityksillä, jotka pystyvät yhdistämään teknologisen osaamisen, vastuullisuuden ja pitkäjänteisen läsnäolon.

Ukrainan markkinoille tähtääville yrityksille Tihinen antaa vinkiksi, että markkinaan tutustuminen on hyvä aloittaa Länsi-Ukrainasta.

– Siellä ilmahälytyksiä on paljon harvemmin kuin keski- ja itä-Ukrainassa. Yhteiskunta pyörii ja toimii siellä aivan normaaliin tapaan. Sähkökatkoksia ei ole, lapset käyvät koulua ja kaikki toimii, Tihinen täydentää.

Sodan aikana yhteistyö Ukrainan ja EU-maiden välillä on ollut tiivistä etenkin puolustusinnovaatioiden osalta. EU-maat ovat saaneet Ukrainasta tärkeää tietoa uusista toimivista puolustusteknologioista, kuten esimerkiksi droonien käyttämisestä. Niiden kehitys on ollut erityisen nopeaa ukrainalaisten saadessa jatkuvasti kokemuksia siitä, mikä toimii ja mikä ei. Unionin ja Ukrainan yhteistyön odotetaan tiivistyvän entisestään.

Ukrainan tie kohti EU-jäsenyyttä

Euroopan unionin yksi suurista keskustelunaiheista on ollut EU:n seuraava laajentuminen ja Ukrainan tulevaisuus osana unionia. Poliitikot ovat toistaneet yhteen ääneen, että Ukrainan tulevaisuus Euroopan unionissa, vaikka se vaatiikin vielä laajoja uudistuksia maan hallinnossa. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sanonut EU:n laajentumisen olevan strateginen geopoliittinen välttämättömyys.

EU:n laajentuminen on kuitenkin raskas prosessi. Uuden maan hyväksyminen vaatii jokaisen jäsenmaan yksimielisen hyväksynnän lisäksi sen, että maa täyttää tietyt demokratiaan, hallinnon läpinäkyvyyteen ja ihmisoikeuksiin liittyvät vaatimukset. Ukrainassa tehdäänkin tällä hetkellä uudistuksia, jotka vievät sitä kohti EU:n kriteerien täyttämistä. Myös unioni auttaa Ukrainaa tässä prosessissa. Komissio esittää Ukrainalle erillistä rahoitusta tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jonka neuvotteluita käydään seuraavat kaksi vuotta.

EU-kelpoisuuden lisäksi Ukrainassa tehtävät uudistukset tekevät maasta lähestyttävämmän markkinan suomalaisille yrityksille. Euroopan tuen tulee jatkua myös sodan päättymisen jälkeen.