Vauhdikas kevät Brysselissä
Seuraavien vuosien EU-politiikasta on saatu viime viikkoina esimakua, kun Euroopan komissio on julkaissut odotettuja avauksiaan tulevista aloitteistaan ja pidemmän aikavälin suunnitelmistaan. Alueemme on hyvin menossa mukana, sillä Tampereella ja Pirkanmaalla on osaamista strategisesti keskeisillä aloilla.
Brysselissä valmistellaan kuluvana keväänä merkittäviä ja kauaskantoisia päätöksiä. Loppuvuonna 2024 aloittanut uusi Euroopan komissio on julkaissut tammikuun lopun jälkeen kolme tärkeää paperia: kilpailukykykompassin, työohjelman vuodelle 2025 sekä alustavan tiedonantonsa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) ehdotuksestaan. Dokumenteista välittyy johdonmukainen viesti siitä, minkälaisena komissio näkee EU:n tulevaisuuden. Tässä viestissä kilpailukyvyn kasvattaminen kokonaisvaltaisilla toimilla koetaan välttämättömänä, jotta EU voi tulevaisuudessa olla vauras, kriisinkestävä ja sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteisö. Pitkään heikosti kehittynyt talouskasvu täytyy saada käännettyä nousuun, mikä vaatii tuottavuuden reipasta kasvua. Hallinnollisen taakan vähentäminen, sääntelyn yksinkertaistaminen, strategisiin teknologioihin ja materiaaleihin investoiminen sekä oman kriisinkestävyyden vahvistaminen tulevat olemaan seuraavan viiden vuoden aikana vahvasti tapetilla. Vauhtia on siis luvassa, ja Pirkanmaalla on erinomaiset mahdollisuudet pysyä kyydissä.
Vuoden 2025 työohjelmassaan komission linjaa tulevia aloitteitaan, joista ensimmäisiä odotetaan vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Pääomien heikko kanavoituminen innovaatioihin on ollut yksi Euroopan heikkouksista kilpailijamaihin verrattuna. Tätä komissio haluaa muuttaa uudella Startup- ja Scaleup-Strategiallaan. Myös sääntelyn keventäminen nostetaan melko nopeasti työpöydälle. Sääntelyn yksinkertaistaminen ja hallinnollisen taakan vähentäminen ovat itsessään tervetulleita tavoitteita, mutta esimerkiksi vastuullisuus- ja ympäristöraportoinnin keventämiseen tähtääviä Omnibus-paketteja on kritisoitu siitä, että ne saattavat heikentää vastuullisuusraportointiin liittyvän sääntelyn ennakoitavuutta. Tästä kärsivät eniten ne toimijat, jotka ovat jo panostaneet raportointinsa kehittämiseen. Ilmastotoimien osalta komissio linjaa, että sovituista ilmastotavoitteista ei peruuteta, jotta lainsäädännön ennakoitavuus ei häiriinny. Tämän vuoksi sen tavoitteena onkin luoda yhteinen tiekartta kilpailukyvyn kasvattamiselle ja hiilineutraaliuden edistämiselle. Voidaan kuitenkin sanoa, että kilpailukyky on noussut ykkösteemaksi Brysselissä.
Myös monivuotisen rahoituskehyksen ehdotuksessa tullaan näkemään samansuuntaisia linjauksia, sillä komissio tavoittelee yksinkertaisempaa, joustavampaa ja vaikuttavampaa budjettia. MFF:n osalta neuvottelut tulevat olemaan erittäin kimurantit. Komissio tulee näillä näkymin tekemään oman MFF-ehdotuksensa heinäkuussa, minkä pohjalta sekä parlamentti että jäsenmaiden neuvosto alkavat käsittelemään sitä. Lopullinen kehys tulee voimaan vuonna 2028.
Tilanne on haastava, sillä painetta rahoituksen lisäämiseen on paljon, eikä jäsenmaiden poliittinen tahtotila mahdollista budjetin tulopuolen merkittävää kasvattamista. Komission lista rahoituskehyksen kasvattamisen perusteiksi on pitkä. Euroopassa on merkittävää investointivajetta tärkeillä sektoreilla, ja innovaatiokuilu sekä Yhdysvaltoihin että Kiinaan on kasvanut. Epävarmaksi muodostuneen geopoliittisen tilanteen vuoksi omaan puolustukseen täytyy panostaa aikaisempaa huomattavasti enemmän. Kuvaavaa on, että eurooppalaisista Naton jäsenistäkään kaikki eivät yllä sotilasliiton asettamaan kahden prosentin tasoon bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Myös maatalouden digitalisaatio laahaa jäljessä, sillä komission mukaan maataloudessa on 62 miljardin euron investointivaje. EU:n laajentumisen komissio puolestaan näkee geopoliittisena ja strategisena välttämättömyytenä, mutta uusien jäsenmaiden mukaan ottaminen ei ole ilmainen harjoitus. Tilannetta ei helpota se, että koronapandemian aikaan otetut NextGenerationEU-lainat tulevat maksettavaksi vuodesta 2028 alkaen. Komission laskelmien mukaan lainan takaisinmaksuun menee vuosittain 25–30 miljardia euroa, mikä on lähes 20 % koko unionin vuosibudjetista.
Jäsenmaiden keskuudessa tilanne on tiedossa, ja aikaisemmin yhteisvelkaan erittäin kriittisesti suhtautuneista maista osa onkin alkanut myöntymään ajatukselle. Muun muassa Suomi suhtautuu yhteisvelkaan nykyään suopeasti, mikäli se käytetään puolustuksen rahoittamiseen. Tämä ei kuitenkaan todennäköisesti riitä, joten jäsenmaat joutuvat jatkossa keskustelemaan uusista tavoista kerätä euroja kasaan.
Omassa MFF-tiedonannossan komissio painottaa EU:n omien varojen kehittämistä, ja haluaa sitouttaa myös Euroopan parlamentin sekä jäsenmaat yhteisen tavoitteen taakse. Tämän vuoksi komissio tuo esiin parlamentin, neuvoston ja komission vuonna 2020 tekemän instituutioidenvälisen sopimuksen yhteisen tiekartan luomisesta kohti uusien omien varojen kehittämistä. Komissio on itse esittänyt muun muassa päästökauppasysteemin ja hiilitullien kautta saatavien varojen kanavoimista EU:n budjettiin, ja nyt se odottaa jäsenmaiden neuvostolta avauksia. Aihe on poliittisesti arka, eivätkä EU-verot ole olleet kovinkaan kovassa huudossa jäsenmaiden keskuudessa.
Komissio osallistaa jäsenmaita ja alueita MFF-valmisteluun myös budjettikomissaari Piotr Serafin Tour d´Europe-matkalla, jonka aikana hän kiertää jokaisessa jäsenmaassa. Lisäksi komissio on avannut 12 viikkoa auki olevan julkisen konsultaation, johon sidosryhmät voivat jättää näkemyksiään. MFF hyväksytään neuvostossa lopulta yksimielisesti, eli jokaisen maan tulee hyväksyä lopullinen ehdotus.
MFF:n koko ja tulopuolen kehittäminen evät ole ainoita asioita, jotka tulevat todennäköisesti muuttumaan. Osana yksinkertaistamista ja fokusointia komissio tulee näillä näkymin yhdistämään rahoitusohjelmia ja vähentämään niiden kokonaismäärää. Horisontti Eurooppa -ohjelman seuraajasta ei ole tällä hetkellä varmuutta, mutta alueemme on yhdessä C6-kaupunkien kanssa linjannut, että kannatamme vahvaa ja itsenäistä FP10 -ohjelmaa. On mahdollista, että tuleva kilpailukykyrahasto korvaa seuraavan FP10 –ohjelman.
Yksinkertaistamisen rinnalla uudelta budjetilta toivotaan entistä enemmän joustavuutta. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, että EU:n tulee pystyä vastaamaan yllättävin ja nopeasti eteen tuleviin kriiseihin, mikä ei ole kuulunut nykyisen rahoituskehyksen vahvuuksiin. Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan seurauksena EU on päätynyt budjetin ulkopuolisiin kertaluonteisiin ratkaisuihin, joskin koronalainat tulee maksaa takaisin seuraavan kehyksen sisältä.
Tarvitsemme siis joustavuutta, mutta samaan aikaan tulevien vuosien innovaatioille merkittävien varojen tulee olla ennakoitavia ja johdonmukaisia, jotta yritykset ja muut toimijat voivat luottaa siihen, että esimerkiksi digitalisaatiota edistäviin innovaatioihin on luvassa myös rahoitusta ja sitä tukevaa sääntelyä. Näiden kahden ulottuvuuden välillä tulee pystyä tasapainoilemaan paremmin kuin mitä EU on tähän mennessä tehnyt. Samalla menoja täytyy osata priorisoida. EU:n tulee keskittyä eurooppalaisiin haasteisiin, joissa EU-tason ratkaisuilla on suurin lisäarvo. Voidaankin kysyä, onko komission agendalle hieman yllättäen noussut asuntopolitiikan rahoittaminen koheesiopolitiikan varoista asia, johon EU-tason vastaus on välttämätön?
Pirkanmaalaiselle osaamiselle on kysyntää
Muutoksia on siis varmasti luvassa, mutta Tampereen ja Pirkanmaan näkövinkkelistä komission neula osoittaa kuitenkin isossa kuvassa ihan hyvään suuntaan. Alueellamme on tunnetusti vahvaa osaamista esimerkiksi puolustusteollisuuden ja puolijohteiden aloilla – juuri niillä aloilla, joihin EU on satsaamassa Euroopan strategisen autonomian ja omavaraisuuden turvaamiseksi. Pirkanmaalla on myös erinomaista kiertotalouteen liittyvää osaamista. Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen, omavaraisuusasteen kasvattaminen sekä puhtaiden energiamuotojen kehittäminen nostavat kiertotalouden yhdeksi Euroopan nopeimmin kasvavista sektoreista, mikä luo houkuttelevia mahdollisuuksia Pirkanmaalaisille kiertotalouden ammattilaisille ja yrityksille. Komissio ennustaa alalle viittäsataa tuhatta uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.
Lisäksi Tampereella ja Pirkanmaalla on vahvat perinteet julkisen sektorin, yritysten ja tutkimuslaitosten välisestä yhteistyöstä, mikä on avainasemassa myös EU-rahoituksen hyödyntämisessä. Esimerkiksi kokeilukulttuuria vaalivat yhteiskehittämisen alustat tuovat eri organisaatiot yhteen tiettyjen tutkimus- ja kehittämisteemojen ympärille. Yhteistyö on tuottanut hedelmää muun muassa älykaupunkikehityksessä, jossa Tampere toimii eurooppalaisena edelläkävijänä. Myös terveydenhuollon ja terveysteknologian suhteen alueellamme on vahvaa ammattitaitoa, mitä tulee hyödyntää komission panostaessa lääketurvallisuuteen, bioteknologiaan ja terveydenhuollon kyberturvallisuuteen entistä enemmän.
Kokonaisuudessaan alueellamme on potentiaalia hyötyä ja olla hyödyksi, kun Euroopassa panostetaan strategisesti ensiarvoisen tärkeille sektoreille. Korkeatasoisen osaamisen ja monipuolisen, sektorit ylittävän alueellisen yhteistyön ansiosta pärjäämme niin sanotussa kilpaillussa rahoituksessa erinomaisesti. Komission listauksen mukaan Tampereen yliopisto on 16. sijalla Horisontti Eurooppa –ohjelman toisesta pilarista rahoitusta saaneiden organisaatioiden keskuudessa.
Ulkoapäin tulevat shokit pakottavat EU:n uudistumaan, mutta voimme nähdä tämän mahdollisuutena investoida vauraampaan ja vahvempaan Eurooppaan. Mantereemme yllä leijailevista pilvistä huolimatta meillä ei siis ole syytä vaipua epätoivoon. Tie seuraavan MFF:n hyväksymiseen on pitkä, mutta tiukan paikan edessä Eurooppa on tottunut löytämään ratkaisut, joiden kanssa voidaan kulkea ainakin siedettävällä tavalla eteenpäin.
