Biotalous vuosisadan strategisena mahdollisuutena – Komission uusin biotalousstrategia
Biotalousstrategiassa biotalous nähdään unionin vihreän kasvun, kilpailukyvyn sekä resilienssin edistäjänä. Strategian toimet taklaavat alan innovaatio- ja investointiesteitä, luovat markkinaa biopohjaisille materiaaleille ja teknologioille sekä varmistavat kestävän biomassan saannin. Strategia pyrkii helpottamaan yritysten ja tuotteiden markkinoille pääsyä sekä muovaamaan kestävän biotalouden agendaa, jotta EU voisi hyödyntää globaalit mahdollisuudet täysimääräisesti.
Komission uudistettu biotalousstrategia julkaistiin 27.11.2025. Strategia pohjautuu vuonna 2012 julkaistuun ensimmäiseen biotalousstrategiaan sekä vuosien 2018 ja 2022 päivityksiin. Uusin strategia siirtää painopistettä edelleen kohti tuotteiden teollista käyttöönottoa, markkinoiden laajentamista, kilpailukykyä sekä kestävyyttä. Strategian toimet tukevat osaltaan myös EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita sekä torjuvat monimuotoisuuden köyhtymistä, kulkien linjassa puhtaan teollisuuden ohjelmaan kanssa.
Biotalous on toimintaa, joka tuottaa biologisiin resursseihin perustuvia ratkaisuja kuten tuotteita, palveluita, tiedettä ja teknologioita, joista hyötyvät eri alat maataloudesta biomassan jalostukseen ja bioteknologiaan. Biologisiksi resursseiksi lasketaan geneettiset resurssit, biomassa sekä talteen otettu biogeeninen hiili. Biotaloudessa nähdään olevan hyvin paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, joka johtuu erityisesti investointien puutteesta.
Uusi biotalousstrategia haluaa luoda alalle johdonmukaisen ja yksinkertaistetun sääntelykehyksen. Vuoden 2026 aikana tullaan täytäntöön panemaan biotekniikkalainsäädäntöä (Biotech Acts), joka tarjoaa ennustettavampaa ympäristöä biopohjaiselle innovoinnille turvaten kuitenkin EU:n turvallisuusstandardit. Uusien biopohjaisten tuotteiden lupaprosesseihin, sääntelyvaatimuksiin sekä standardointeihin tarjotaan jouhevuutta. Alkuvuodesta 2026 komissio kokoaa myös yhteistyöfoorumin (European Bioeconomy Regulators and Innovators’ Forum), jossa toimijat pääsevät vaihtamaan parhaita käytänteitä uusien biopohjaisten ratkaisujen riskien arvioinnissa, seuraamaan alan edistymistä sekä käymään varhaisia keskusteluja uusien biopohjaisten ratkaisujen kehittäjien kanssa.
Biopohjaiset teknologiat ja teollinen bioteknologia ovat hyvin pääomaintensiivisiä aloja vaatien yrityksiltä merkittäviä ennakkoinvestointeja T&I-toimintaan sekä tuotantoinfrastruktuurin rakentamiseen. Start-upit ja scale-upit törmäävät usein myös haasteisiin siirryttäessä tuotteiden kaupalliseen tuotantoon sekä laajennettaessa teolliseen tuotantoon. Strategialla pyritään helpottamaan tätä pienentämällä yritysten taloudellisia riskejä. Komissio ehdottaa seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen lisäyksiä biotalouden rahoitukseen Euroopan kilpailukykyrahaston sekä Horisontti Euroopan kautta. Nykyisellä ohjelmakaudella halutaan edelleen panostaa biotalouden rahoitukseen sekä tähän sijoittamiseen. Ohjelmia ja aloitteita on olemassa jo paljon, ja komissio pyrkiikin kokoamaan tietoa yhteen paikkaan – biotalouden investointien käyttöönottoa käsittelevään ryhmään (Bioeconomy Investment Deployment Group). Ryhmä on komission, Euroopan investointipankkiryhmän, kansallisten investointipankkien sekä yksityisten sijoittajien ryhmittymä, jonka tavoitteena on edesauttaa rahoituskelpoisten hankkeiden jatkumon luomista, auttaa jakamaan riskejä sekä houkutella investointeihin lisää yksityistä pääomaa.
Komissio aikoo lisätä biopohjaisten materiaalien ja ratkaisujen kysyntää asettamalla lainsäädännöllisiä tavoitteita. Esimerkiksi julkiset hankinnat voivat auttaa luomaan varhaista kysyntää, joten julkisia hankintoja koskevien direktiivien tulevassa tarkistuksessa pyritään muun muassa edistämään ja helpottamaan biopohjaisia hankintoja. Strategiassa ehdotetaan myös vapaaehtoisuuteen perustuvaa biopohjaisen Euroopan allianssin (Bio-based Europe Alliance) perustamista. Allianssi kokoaisi yhteen yrityksiä, jotka ovat sitoutuneet hankkimaan biopohjaisia materiaaleja, tuotteita ja sovelluksia 10 miljardin euron arvosta vuoteen 2030 mennessä. Allianssi tulee olemaan osa komission biotaloutta koskevaa pilottihanketta, joka on kehitetty kilpailukyvyn koordinointivälineen puitteissa. Kilpailukyvyn koordinointiväline lanseerattiin alkuvuodesta kilpailukykykompassin yhteydessä ja sen tarkoituksena on yhdenmukaistaa teollisuus- ja tutkimuspolitiikkaa sekä lisätä investointeja. Komission biotaloutta koskevan kilpailukyvyn koordinaatiovälineen puitteissa toteutettavan pilottihankkeen tavoitteena onkin edellä kuvatun kysynnän luomisen lisäksi nopeuttaa biopohjaisten materiaalien teollista valmiutta sekä varmistaa, että startup-yrityksillä on pääsy tarvittaviin demonstraatiojärjestelmiin uusien tuotteidensa testaamiseksi. Tuotteiden pilotointia ja erityisesti pääsyä pilotointiympäristöihin, halutaan tukea myös olemassa olevilla kumppanuuksilla (mm. Green Assist, Enterprise Europe Network).
Biotalousstrategiassa biomassan hankinnan halutaan tapahtuvan vastuullisesti. Strategia varmistaa kestävän biomassan saannin koko arvoketjulle parantamalla biomassan hallintaa, lisäämällä kiertotaloutta ja suojelemalla luontoa. Kiertotaloudesta halutaan eurooppalaisen biotalouden perusperiaate. Komissio käynnistää aloitteita, joilla esimerkiksi palkitaan viljelijöitä ja metsänhoitajia, jotka suojelevat maaperää, lisäävät hiilinieluja ja tukevat biomassan kestävää käyttöä.
Euroopassa on alan osaamista, teollinen perusta sekä ihmiset, joiden avulla se voi olla johtamassa siirtymää kestävään ja kilpailukykyiseen biotalouteen. Vähentämällä riippuvuutta fossiilisista- ja tuontiraaka-aineista sekä monipuolistamalla uusiutuviin ja kiertotalouden resursseihin perustuvia toimitusketjuja biotalouden nähdään vahvistavan Euroopan taloutta ja resurssiturvallisuutta entistä epävarmemmassa maailmassa.
