Tilannepäivitys EU-politiikasta

Kuluva vuosi on jo hyvää vauhtia käynnissä. Päivien lämmetessä myös työtahti Brysselissä kiihtyy. Komissiosta on tullut ulos merkittäviä linjauksia, Saksassa on juuri käyty vaalit ja valtameren toiselta puoleltakin kuuluu päivittäin uusia lausuntoja, joita on Euroopassa kuunneltu tarkalla korvalla. Ehkä olisi syytä hieman pysähtyä ja tarkistaa, missä oikeastaan olemme.

Euroopan komissio on osaltaan ottanut kärkiteemakseen kilpailukyvyn. Perusteet tälle ovat selkeät. Kilpailijoihin verrattuna EU:n talouskasvu on ollut olematonta jo vuosikausia, investointikuilu on iso eikä turvallisuustilannekaan nykyisellään luo riittävää pohjaa vakaalle ja ennustettavalle talouden kehitykselle. Keinoiksi komissio on valjastamassa muun muassa sääntelyn purkamisen, strategisille sektoreille investoimisen sekä osaamisen kehittämisen. Kuten asiaan kuuluu, kriittisiäkin äänenpainoja on kuultu. Sääntelyn purkamiseen tähtääviä Omnibus-aloitteita on kritisoitu siitä, että ne heikentävät todennäköisyyttä saavuttaa EU:n kestävyystavoitteita, minkä lisäksi ajoissa omaa raportointiaan muokanneet toimijat kärsivät eniten, kun sääntelyä vedetään pois. Samalla kritiikkiä on kohdistettu siihen, että komission keventäessä sääntelyä se kuitenkin tuo jatkuvasti uutta sääntelyä pöydälle. Sääntelyn purkamisen lisäksi komission julkaisemassa kilpailukykykompassissa linjataan paljon muitakin tavoitteita, kuten pääomamarkkinaunionin viimeistely sekä tekoälyn buustaaminen muun muassa uusien AI-tehtaiden avulla.

Kilpailukyvyn korostuessa komissio pitäytyy kuitenkin puhtaan siirtymän tavoitteissaan. Komission Clean Industrial Deal pyrkii muun muassa kohtuuhintaistamaan energiaa, samalla vähentäen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Tarkoituksena on myös kasvattaa puhtaiden tuotteiden kysyntää ja kehittää materiaalien kierrätystä. Rahoituksen osalta komissio tavoittelee 100 miljardin euron mobilisointia puhtaaseen tuotantoon EU:ssa. Puhtaaseen siirtymään pyritään vaikuttamaan myös kauppasuhteiden kautta, ja komissio aikookin vahvistaa hiilirajamekanismiaan (CBAM).

Ensimmäisen Omnibus-aloitteen ja Clean Industrial Dealin lisäksi komissiosta pitäisi ensimmäisellä vuosineljänneksellä tulla Union of Skills -aloite, sisäisen turvallisuuden strategia, varautuneisuus unioni strategia sekä valkoinen paperi Euroopan turvallisuuden tulevaisuudesta. Aikaisemmin helmikuussa kuulimme EU:n merkittävistä panostuksista tekoälyn saralla.

Komission aloitteiden ja linjausten lisäksi on kuitenkin ollut syytä seurata myös muualla maailmassa ja jäsenmaiden sisällä tapahtuvia asioita. Saksassa käytiin viime viikolla vaalit, ja näyttääkin siltä, että valta vaihtuu sosiaalidemokraateilta CDU:lle. Hallituskoalitioksi on kaavailtu CDU:n ja sosiaalidemokraattien koalitiota. Samaan aikaan Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut arvaamattomammaksi, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on alkanut selvittää rauhan mahdollisuuksia Venäjän ja Ukrainan välillä. Eurooppalaisia edustajia tarvitaan neuvottelupöytään, sillä keskusteluja on käyty lähinnä USA:n ja Venäjän välillä. USA:sta on kuulunut poikkeuksellisen kovaa kritiikkiä Eurooppaa ja sen puolustusta kohtaan.

Aika näyttää, miten rauhanneuvottelut etenevät, miten Saksan hallituskoalitio muodostuu ja minkälaisia avauksia komission suunnalta tulee.