Suomen johtavat sirualueet yhteisellä kannanotolla EU:n sirusäädökseen: Euroopan puolijohdealan huippuosaamisalueen tunnukselle on saatava painoarvoa

Uudenmaan ja Pirkanmaan alueet, Espoon, Vantaan ja Tampereen kaupungit sekä VTT ovat tehneet yhteisen kannanoton Euroopan komission sirusäädös 2.0 -ehdotukseen. Kannanotossa ehdotamme tarkennuksia liittyen rahoitukseen, kvanttiteknologioihin, alueellisten ekosysteemien tunnustamiseen sekä osaamiseen. Sirusäädös tulee kytkeä tulevan EU:n rahoituskauden rahoitusohjelmiin, ja huippuosaamisalueen tunnuksen tulee johtaa konkreettisiin hyötyihin. Näemme, että Euroopan edistyneimmät puolijohdealueet tulee ottaa virallisesti osaksi sirusäädöksen rakennetta.

Komission aloite rakentuu sirusäädöksen ensimmäisen osan päälle

Komission sirusäädös 2.0 -ehdotus on jatkoa vuoden 2023 sirusäädökselle. Teknologisen suvereniteetin pakettiin kuuluvan ehdotuksen rakenne säilyy edellisen version kaltaisena. Työkalupakkiin lisätään eurooppalaista puolijohde-ekosysteemiä vahvistavia toimia ja muokataan jo voimassa olevia toimenpiteitä vastaamaan toimintaympäristön vaatimuksiin.

Ensimmäinen sirusäädös painottui tuotannon ja tutkimuksen tukemiseen. Suomen kannalta säädöksen kautta saatiin tuettua puolijohdeinfrastruktuuria muun muassa sirupilttilinjojen muodossa. Uusi ehdotus siirtää painopistettä kohti kysyntää kasvattavia toimenpiteitä, pitäen tarjontapuolen toimet mukana kokonaisuudessa. Uusina toimina mukaan tulevat muun muassa puolijohdeteknologioiden tarjonnan ja kysynnän kohtaamista edistävä kysyntäfoorumi, teknologioiden kehittämistä tutkimuksesta teollistumiseen asti edistäviä suurhaasteita (Grand Challenges) sekä innovatiiviset hankinnat. Suurhaasteiden kautta Eurooppaan on tarkoitus luoda myös uusia sirutuotantolaitoksia, mikä edistäisi EU:n teknologista omavaraisuutta.  Puolijohteiden tarjontaa edelleen vahvistavina toimenpiteinä komissio ehdottaa esimerkiksi lajissaan ensimmäisen hankkeen aseman (first-of-a-kind) laajentamista koko arvoketjuun, luvituksen nopeuttamista sekä uutena toimena strategiset hankkeet, joiden täytyy osoittaa selkeää eurooppalaista lisäarvoa.

Alueellisesta näkökulmasta keskeisiä kirjauksia ovat erinomaisten puolijohdealueiden tunnus sekä uusi verkosto, joka tulee kokoamaan Euroopan laadukkaimmat puolijohdealueet yhteen osaksi säädöksen hallintorakennetta. Tunnuksen saadakseen alueen tulee laatia kokonaisvaltainen puolijohteiden investointisuunnitelma, joka osoittaa kyseisen alueen olevan toimiva ympäristö puolijohdeinvestoinneille.

Komission aloite ei sisällä vielä konkreettista kirjausta säädöksen rahoitustasosta tai -lähteistä. Rahoituskokonaisuus on riippuvainen tulevan monivuotisen rahoituskehyksen (2028–2034) neuvotteluista. Puolijohdealan kannalta merkittävimmät EU-tason rahoitusohjelmat tulevat olemaan tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotoiminnan puiteohjelma sekä uusi kilpailukykyrahasto, joka tulee rahoittamaan lähempänä teollista tuotantoa ja skaalaamista olevia toimenpiteitä.

Sirusäädöksen jatko-osaa käsitellään parhaillaan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Toimielimet ovat asettaneet poliittiseksi tavoitteeksi sopimuksen vuoden 2027 toisella neljänneksellä.

Suomalainen siruekosysteemi vauhdittaa koko Euroopan teknologista kehitystä

Uudenmaan ja Pirkanmaan alueilla tuotetaan 78,8 prosenttia Suomen koko puolijohdealan liikevaihdosta. Alueella tutkimus siirtyy pilotointiin ja pilotointi teolliseen tuotantoon. Huippututkimus, yhteiskäyttöiset pilottilinjat ja teollisuus sijaitsevat samalla työssäkäyntialueella, jossa osaajat ja ideat liikkuvat päivittäin. Yhteisalueen osaaminen on mahdollista valjastaa koko unionin tavoitteiden saavuttamiseksi.  

Suomen vahvuudet ovat edistyneessä sirusuunnittelussa, MEMS- ja anturiteknologioissa, fotoniikassa ja optoelektroniikassa, kvanttiteknologioissa, erikoismateriaaleissa ja prosessiteknologioissa sekä reuna- ja fysikaalisen tekoälyn järjestelmissä. Nämä ovat juuri niitä segmenttejä, joissa Euroopalla on suhteellinen etulyöntiasema kilpailijoihinsa nähden, ja joissa Suomella on annettavaa koko unionin kehitykseen.

Säädöksen menestymisen kannalta ratkaisevaa on se, millä ehdoilla rahoitus ja hyödyt kohdentuvat. Ensimmäisen sirusäädöksen aikana rakennettu infrastruktuuri on jo olemassa, ja kannanottomme mukaan se on otettava täysimääräisesti käyttöön sen sijaan, että huomio siirtyisi pelkästään uusiin hankkeisiin. Rahoituksen tulee perustua laatuun ja osaamiseen sen sijaan, että haettaisiin maantieteellisiä kehityseroja tasaavia toimia.

Sirusäädökseen ehdottamamme parannukset kiteytetysti

Vahvempi yhteys rahoitukseen: Sirusäädös 2.0 ja valmisteilla oleva kvanttisäädös tulee kytkeä kaikkiin Euroopan kilpailukykyrahaston politiikkaikkunoihin ja Horisontti Eurooppaan. Rahoituksen jaon tulee määräytyä huippuosaamisen eikä valtiontukien saatavuuden perusteella: EU-tason lisäarvon, ei kansallisten budjettien, tulee ohjata tulevaa kehitystä.

Kvanttiulottuvuus: Kvantti- ja puolijohdeteknologiat käyttävät samoja prosesseja, infrastruktuuria ja osaajia, joten lainsäädäntö tulisi rakentaa yhdeksi kokonaisuudeksi. Kvanttisirujen valmistus tulee mainita asetuksessa nimenomaisesti ja sen tulee voida saada lajissaan ensimmäisen hankkeen asema.

Huippuosaamisalueen tunnus: komission myöntämällä tunnuksella on oltava selkeät vaikutukset, kuten suora pääsy kilpailukykyrahaston ja Horisontti Euroopan rahoitukseen. Alue tulee määritellä osaamisen ja maantieteellisen läheisyyden perusteella, ei hallinnollisten rajojen mukaan. Tunnuksen saaneiden alueiden verkostolle on annettava pysyvä rooli lainsäädännössä ja paikka puolijohdealan teollisuusallianssin pöydässä.

Huippuosaajien koulutus on välttämätöntä: Eurooppa voi pärjätä kärkiteknologioiden kehityksessä vain alan huippuosaajien avulla. EU:n osaamisinstrumentteja, kuten Union of Skills -kokonaisuutta, eurooppalaisia osaamisakatemioita, osaamissopimusta ja Choose Europe -aloitetta, tulee hyödyntää huippuosaajien houkuttelussa ja nykyisen työvoiman osaamisen kehittämisessä.

Yhteistä viestiä viedään eteenpäin niin EU-tasolla kuin Suomessakin

Uudenmaan ja Pirkanmaan alueet, Espoon, Vantaan ja Tampereen kaupungit sekä VTT ovat toimittaneet kannanoton EU:n toimielimille asetusehdotuksen käsittelyn tueksi. Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto muodostavat kantansa lähikuukausina, minkä jälkeen ne alkavat neuvottelemaan asetuksesta kolmikantaneuvotteluissa. Teimme säädökseen keskittyvän vaikuttamismatkan Strasbourgiin Euroopan parlamentin täysistuntoviikolle lokakuussa. Keskustelimme keskeisistä tavoitteistamme sekä säädösvalmistelun etenemisestä lukuisien europarlamentaarikkojen kanssa, tuoden esiin konkreettisia muutosehdotuksia komission ehdotukseen. Jatkamme säädösvalmistelun seuraamista ja siihen vaikuttamista Brysselissä syksyn ja alkutalven mittaan.

Kokonaisuudella on myös vahva kotimainen ulottuvuus. Suomen tulee lähteä aktiivisesti tavoittelemaan alueellisen tunnuksen saamista mahdollisimman pian sen jälkeen, kun lopullinen sirusäädös 2.0 astuu voimaan. Tämä vaatii myös taloudellisia panostuksia investointisuunnitelman valmisteluun sekä vastinrahojen varaamiseen tulevien EU-rahoitusmahdollisuuksien kotiuttamiseksi.

Yhteisen kannanottomme voi lukea alta.