CEF-valmistelu etenee kohti seuraavaa rahoituskautta

Euroopan unionissa valmistellaan parhaillaan seuraavaa Verkkojen Eurooppa -välinettä (Connecting Europe Facility, CEF), joka tulee ohjaamaan merkittäviä liikenne-, energia- ja digitaalisen infrastruktuurin investointeja vuosina 2028-2034. Samalla Suomessa käynnistyy keskustelu vuoden 2027 hallitusohjelmasta ja seuraavan vuosikymmenen liikenneinvestoinneista. Pirkanmaan näkökulmasta nämä prosessit kytkeytyvät vahvasti toisiinsa: eurooppalaiset liikennekäytävät, kansalliset investointipäätökset ja alueellinen edunvalvonta vaikuttavat yhdessä siihen, miten Suomen saavutettavuus ja kilpailukyky kehittyvät tulevina vuosina.

CEF:n painopisteet korostavat kansainvälisiä yhteyksiä

CEF on perinteisesti ollut yksi EU:n tärkeimmistä infrastruktuurirahoituksen välineistä, mutta toimintaympäristön muutokset näkyvät nyt aiempaa vahvemmin myös sen valmistelussa. Rajat ylittävien yhteyksien lisäksi keskusteluissa korostuvat verkkojen resilienssi, huoltovarmuus sekä sotilaallinen liikkuvuus. Euroopan turvallisuustilanteen muutos on nostanut liikenneverkot osaksi laajempaa strategista keskustelua, jossa infrastruktuurin merkitystä arvioidaan yhä enemmän myös kriisinkestävyyden ja turvallisuuden näkökulmasta. EU:n tulevassa CEF-ohjelmassa liikenneverkoille on alustavasti esitetty lähes 46 miljardin euron rahoitusta.

Suomen kannalta kiinnostava kehitys on se, että Euroopan liikennepolitiikassa on alettu tarkastella aiempaa vahvemmin Pohjois-Euroopan yhteyksiä ja niiden merkitystä koko unionille. Euroopan unionin neuvosto nosti vuoden 2025 lopulla CEF-kantaansa useita Suomelle merkittäviä liikennekäytäviä, joihin lukeutuvat Tukholma-Turku-Helsinki-, Uumaja-Luulaja-Oulu- sekä Tampere-Helsinki-Tallinna-Varsova-yhteydet. Näistä erityisesti Tampereen kautta kulkeva yhteys on merkittävä Pirkanmaan näkökulmasta, sillä se vahvistaa pääradan asemaa osana eurooppalaista liikennejärjestelmää ja parantaa edellytyksiä hakea EU-rahoitusta tuleville kehittämishankkeille.

Samalla liikennepolitiikassa korostuvat huoltovarmuus ja turvallisuus. Euroopan muuttunut turvallisuusympäristö näkyy siinä, että sotilaallinen liikkuvuus muodostaa aiempaa tärkeämmän osan liikenneinfrastruktuurin kehittämistä. Tulevaisuudessa hankkeiden arvioinnissa painottuvat yhä enemmän myös kaksikäyttöisyys eli kyky palvella sekä siviili- että turvallisuustarpeita.

Päärata on Suomen saavutettavuuden selkäranka

Pirkanmaan kannalta keskustelun keskiössä on päärata, joka yhdistää Suomen tärkeimmät väestö-, työpaikka- ja vientikeskittymät. Pääradan vaikutusalueella asuu noin neljä miljoonaa suomalaista, ja sen kautta kulkee merkittävä osa maan henkilö- ja tavaraliikenteestä. Lisäksi yhteys kytkee Suomen satamia, teollisuutta ja elinkeinoelämää osaksi eurooppalaisia markkinoita.

Keväällä 2026 julkaistu PÄÄRATA 2060 -strategia esittää pitkän aikavälin vision, jossa Suomen tärkein ratayhteys kehittyy vaiheittain kaksiraiteiseksi ja kansainvälisesti entistä paremmin kytkeytyneeksi liikennekäytäväksi. Strategiassa korostetaan, että pääradan kehittäminen ei ole yksittäisten hankkeiden välistä kilpailua, vaan kilpailukyvyn, huoltovarmuuden ja saavutettavuuden kokonaisuus. Strategia ajoittuu hetkeen, jolloin sekä Suomen liikenneinvestointien prioriteetteja että EU:n seuraavaa rahoituskautta valmistellaan, mikä tekee siitä enemmän kuin pelkän liikennevision. Se toimii myös puheenvuorona siitä, millaisena Suomen saavutettavuuden tulevaisuus nähdään kansallisessa ja eurooppalaisessa keskustelussa.

Pirkanmaan asema tässä kokonaisuudessa on poikkeuksellinen. Tampere on Suomen merkittävin raideliikenteen solmukohta, jonka kautta kulkee vuosittain noin 6,7 miljoonaa junamatkaa ja päivittäin jopa 200 junaa. Valtaosa Suomen taloudellisesta toiminnasta, väestöstä ja tutkimus- ja kehitysinvestoinneista sijoittuu pääradan vaikutusalueelle.

Vuoden 2026 edunvalvontatyö on yhdistänyt Brysselin ja Pirkanmaan näkökulmat

Kuluneen vuoden aikana Tampereen EU-toimisto on seurannut aktiivisesti CEF-ohjelman valmistelua, TEN-T-politiikan etenemistä sekä liikenne- ja saavutettavuuskysymysten asemaa EU:n tulevissa rahoitus- ja investointiohjelmissa. Vaikuttamistyötä on tehty niin päärataryhmän, suomen kasvukolmion kuin muidenkin sidosryhmien kanssa. Puheenjohtajamaa Irlannin esitettyä tuntuvia leikkauksia tulevaan CEF asetukseen olimme mukana suomalaisten sidosryhmien lausunnossa, jossa peräänkuulutamme CEF-rahoituksen säilyttämistä komission ehdotuksen tasolla, ohjelman pysymistä itsenäisenä ja keskitetysti hallittuna sekä liikenneinvestointien tunnistamista strategisina EU-tason investointeina.

Kotimaassa Pirkanmaan toimijat ovat valmistelleet yhteisiä hallitusohjelmatavoitteita vuosille 2027-2031. Näissä tavoitteissa liikenteen saavutettavuus on nostettu yhdeksi maakunnan keskeisistä kärjistä. Tavoitteissa korostuvat pääradan lisäkapasiteetti, Tampereen järjestelyratapihan siirto, läntinen oikorata, Lentoradan eteneminen sekä Tampere-Pirkkalan lentoaseman aseman vahvistaminen osana Euroopan liikenneverkkoja.

Samalla Pirkanmaa on osallistunut aktiivisesti Päärataryhmän yhteistyöhön. Vuonna 2026 julkaistu PÄÄRATA 2060 -strategia sekä sen ympärille järjestetty laaja sidosryhmäyhteistyö ovat tuoneet näkyvästi esiin pääradan merkityksen koko Suomen kasvulle, saavutettavuudelle ja huoltovarmuudelle.

Vuosi 2027 ratkaiseva liikenneinvestointien kannalta

Seuraavan vuoden aikana huomio kohdistuu sekä CEF-neuvotteluihin että Suomen eduskuntavaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan. Molemmissa prosesseissa ratkaistaan, millaiset edellytykset Suomen ratahankkeilla on edetä 2030-luvulla. Pirkanmaan kannalta kysymys on ennen kaikkea siitä, miten alueen keskeiset saavutettavuushankkeet onnistutaan kytkemään osaksi sekä kansallisia että eurooppalaisia tavoitteita.

EU-tasolla Tampere-Helsinki-Varsova-yhteyskäytävän tunnistaminen tarjoaa uuden perustan edistää pääradan hankkeita osana laajempaa eurooppalaista kokonaisuutta. Samalla on kuitenkin edelleen avoinna, kuinka voimakkaasti liikennekäytäväkirjaukset lopulta vaikuttavat rahoituspäätöksiin ja millaisia vaikutuksia esimerkiksi raideleveyttä koskevilla kysymyksillä tulee olemaan tulevalla CEF-kaudella.

Saavutettavuus on kasvun, kilpailukyvyn ja turvallisuuden perusta

Pirkanmaan näkökulmasta saavutettavuuskysymykset eivät ole ainoastaan liikennepolitiikkaa. Ne liittyvät suoraan alueen kilpailukykyyn, investointien houkutteluun, työvoiman liikkuvuuteen, vientiin ja huoltovarmuuteen. Sekä EU:n että Suomen tulevissa päätöksissä korostuvat entistä enemmän kasvun, turvallisuuden ja strategisen autonomian näkökulmat, joissa toimivat liikenneyhteydet ovat keskeisessä roolissa.

Vuosi 2027 muodostaa tärkeän välivaiheen matkalla kohti seuraavaa EU:n rahoituskautta. Pirkanmaan tavoitteena on varmistaa, että alueen keskeiset saavutettavuushankkeet tunnistetaan sekä kansallisesti että eurooppalaisesti osana laajempaa kokonaisuutta, joka tukee koko Suomen kasvua, kansainvälistä saavutettavuutta ja kilpailukykyä.

Suomalaisten sidosryhmien lausunnon CEF-asetuksesta voit lukea alta.