EU-syksy käyntiin Turusta – Eurooppa-foorumista päivitys EU-politiikkaan
Tampere ja Pirkanmaa oli edustettuna perinteisessä Turun Eurooppa-foorumissa. Kotimaisen EU-politiikan kärkinimet kokoavassa tapahtumassa keskusteltiin muun muassa kaupunkien asemasta sekä EU:n liikennerahoituksesta.
Elokuun lopussa perinteisesti järjestettävä Turun Eurooppa-foorumi kokosi niin kotimaassa kuin Brysselissäkin vaikuttavia toimijoita keskustelemaan ajankohtaisista EU-aiheista nyt jo yhdeksättä kertaa. Foorumin teema oli tänä vuonna ”Arvot, innovaatiot ja turvallisuus EU:n menestyksen perustana.” Suomalaisen EU-keskustelun ykköstapahtuma keräsi tänä vuonna ennätysyleisön, mikä näkyi siinä, että joissain tilaisuuksissa tilan maksimikapasiteetti oli koetuksella.
Tapahtumassa puhuivat muun muassa pääministeri Petteri Orpo, Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Henna Virkkunen sekä useita kansanedustajia ja europarlamentaarikkoja.
Tapahtumassa oli jälleen monipuolinen valikoima erilaisia paneelikeskusteluja sekä tilaisuuksia. Tampere ja Pirkanmaa oli aktiivisesti tapahtumassa mukana, sillä alueemme oli edustettuna yhdessä kuutoskaupunkien kanssa järjestetyssä paneelikeskustelussa sekä Euroopan liikenneyhteyksiin keskittyvässä tilaisuudessa.
Kaupunkien paneelissa peräänkuulutettiin kumppanusperiaatteen aitoa toteuttamista
Suomen kuutoskaupungit – Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu ja Turku – järjestivät yhdessä paneelikeskustelun, jossa pureuduttiin EU:n seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen kansallisiin ja alueellisiin kumppanuussuunnitelmiin nimenomaan kaupunkien näkövinkkelistä. Tulevaan rahoituskehykseen odotettavat uudistukset lisäävät jäsenmaiden valtaa EU-rahojen allokoinnissa, minkä vuoksi on tärkeää varmistaa kaupunkien ja muiden keskeisten sidosryhmien aktiivinen osallistaminen ohjelmien suunnittelussa ja toimeenpanovaiheessa. Myös komission ehdotuksessa painotetaan kumppanuusperiaatteen huomioimista kansallisten suunnitelmien valmistelussa.
Keskusteluun osallistuivat Turun pormestari Pia Elo, valtionvarainministeriön finanssineuvos Marketta Henriksson, europarlamentaarikko Ville Niinistö sekä kansanedustaja Arto Satonen. Espoon kaupungin Leevi Hietasen moderoiman tilaisuuden aloituspuheenvuoron piti Eurooppaministeri Joakim Strand, ja loppuyhteenvedon sekä kuutoskaupunkien keskeiset viestit esitteli Tampereen apulaispormestari Johanna Kirjavainen.
Kuutoskaupunkien viesti oli selvä: isot kaupungit tulee ottaa aktiivisina kumppaneina kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien valmisteluun ja toimeenpanoon, jotta suunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Kaupungit ovat vastuussa monista niistä tavoitteista, joita suunnitelmilla pyritän edistämään. Ne kokoavat osaamisen ja kasvupotentiaalin alueellisiin ekosysteemeihin. Lisäksi alueilla ja kaupungeissa on paras tieto niiden omista vahvuuksistaan, joita edistämällä kasvua pystytään parhaiten luomaan.
Keskustelu niin sanottujen NRP-suunnitelmien valmistelusta jatkuu tiiviinä läpi tulevan syksyn.
Suomen yhteydet Eurooppaan mahdollistaa kasvun ja parantaa turvallisuutta
Eurooppa-foorumin viimeisen päivän aamuna Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston johtaja Harri Airaksinen osallistui panelistina tilaisuuteen, joka keskittyi Suomen rajat ylittäviin yhteyksiin, ja erityisesti niihin saatavilla olevaan EU-rahoitukseen. Muina panelisteina olivat Helsingin pormestari Daniel Sazonov, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Minna Helle sekä kansanedustaja Ville Valkonen. Tilaisuuden moderoivat vuorovedolla Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja Jyri Arponen sekä Uudenmaan liiton yhteysjohtaja Mikko Myllymäki.
Paneelistien keskuudessa vallitsi yksimielisyys siitä, että Suomen turvallisuuden, kasvun ja huoltovarmuuden näkökulmasta keskeiset rajat ylittävät liikennehankkeet tulee pystyä priorisoimaan nykyistä paremmin. Kokoluokaltaan hankkeet ovat suuria ja budjetit isoja. Kansanedustaja Valkonen kuitenkin muistutti, että hankkeet ovat pitkälle tulevaisuuteen hedelmää kantavia investointeja, joita ei tule kohdella samalla tavalla kuin monia muita budjetin menoja.
EU-toimiston johtaja Airaksinen painotti, että vaikka EU:n liikennerahoitus tulee tulevalla rahoituskaudella kasvamaan, ei EU-rahaa ole jaossa sen helpommin kuin ennenkään. Rahoitus on erittäin kilpailtua, eikä keskinkertaisella hankehakemuksella ole menestysmahdollisuuksia. Rahoituksen kriteerit tulee huomioida tarkasti ja hankkeen tulee olla sopivalla kypsyysasteella rahoitusta haettaessa.
Keskustelu EU:n liikennerahoituksesta ja -hankkeista jatkuu syksyllä Brysselissä järjestettävillä Connectin Europe Facility -päivillä.
