Ajankohtaiskatsaus: Toimivat liikenneyhteydet eurooppalaisen kilpailukyvyn ja kokonaiskuvallisuuden mahdollistajina
Euroopan unionissa lainsäätäjät työskentelevät parhaillaan tiiviisti muun muassa tulevan rahoituskehyksen eri asetustekstien parissa. Yhtenä kokonaisuutena liikennerahoituksen tulevaisuus on erityisen merkityksellinen niin Euroopalle, Suomelle kuin Pirkanmaallekin. EU:sta tuleva liikennerahoitus kasvaa, mutta sen kotiuttaminen vaatii kansallista priorisointia.

EU:n liikenneyhteydet muodostavat unionille elintärkeän selkärangan. EU:n ydin perustuu yhteisiin sisämarkkinoihin sekä ihmisten, palveluiden ja pääoman vapaaseen liikkuvuuteen. Näin ollen toimivat liikenneyhteydet niin maalla, merellä kuin ilmassakin muodostavat pohjan EU:n vauraudelle ja yhtenäisyydelle. Kyse on myös enenevässä määrin kokonaisturvallisuudesta ja puolustusvalmiuksien kehittämisestä.
Aihe on tänä keväänä varsin ajankohtainen. Euroopan komission julkaisi ehdotuksensa EU:n tulevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi viime kesänä, ja nyt jäsenmaat sekä Euroopan parlamentti neuvottelevat omista kannoistaan paketin eri asetusehdotuksiin. Liikenteen osalta keskeinen osa pakettia on Verkkojen Eurooppa -ohjelma CEF. Komission esityksen mukaan ohjelman rahoitus kasvaisi nykyisestä 33 miljardista eurosta 81 miljardiin euroon vuosille 2028–2034.
CEF:n suhteen lainsäädäntötyö on kuluvana keväänä varsin vilkasta. Jäsenmaiden ministerineuvosto hyväksyi viime vuoden lopulla silloisen puheenjohtajamaa Tanskan kompromissiesityksen, joka meni myös Suomen näkökulmasta oikeaan suuntaan. Eurooppalaisittain tärkeiden väylien listaan saatiin lisäys Varsova-Helsinki-Tampere-väylästä sekä Tukholma-Turku-Helsinki-väylästä. Uumajan ja Oulun välinen linja oli teksteissä jo komission esityksen myötä, joten Suomesta on tunnistettu kolme eri väylää, joilla on eurooppalaisittain tärkeä asema. Parlamentin puolella asetuksesta neuvotellaan valiokuntatasolla kuluvien kuukausien aikana.
Neuvotteluissa on tärkeää tunnistaa Euroopan eri maiden maantieteelliset erityispiirteet. Jäsenmaiden ministerineuvoston kompromissitekstissä esiin nostetaan erityisesti saarivaltiot, mutta keskeistä on tunnistaa myös Suomen kaltaisen maan haasteet rajat ylittävien yhteyksien rakentamiselle. Itärajan tilanteen takia Suomi on käytännössä eurooppalainen saarivaltio pohjoista yhteyttä lukuun ottamatta. Pussin perällä olemme joka tapauksessa. Verkkojen Eurooppa -ohjelman kautta rahaa jaettaessa huomio kiinnittyy eurooppalaisten rajat ylittävien yhteyksien parantamiseen. Näin ollen Suomi on sijaintinsa vuoksi takaa-ajoasemassa, ja tämä tulee selkeästi tunnistaa myös asetustekstissä. On totta ja toivottavaa, että liikennerahoitus perustuu avoimeen kilpailuun. Samalla erityisesti Venäjän hyökkäyssodan seurauksena hankalaan tilanteeseen joutuvien maiden asema tulee huomioida. BKT-perusteisille painotuksille ei sen sijaan ole syytä antaa tässä rahoitusvälineessä tilaa.
Suomi ei ole ollut kuluvalla kaudella Verkkojen Eurooppa -ohjelman supermenestyjä. Tulevalla kaudella rahaa on entistä enemmän jaossa, mutta ohjelman hyödyntämiseksi Suomen sisällä täytyy myös priorisoida kilpailukyvyn kasvattamisen ja huoltovarmuuden edistämisen kannalta keskeisimpiä ratahankkeita. Julkisen talouden tilanne huomioon ottaen kaikkia hankkeita ei voida toteuttaa, mutta samalla EU:n rahoitusmahdollisuudet tulee hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. EU-rahoitus kattaa vain osan rahoitusta saavista hankkeista, joten kansallinen vastinraha tulee turvata kaikkein tärkeimpiin hankkeisiin.
Tampereen ja Pirkanmaan asema raideyhteyksien solmukohtana tuo mukanaan tarpeen kehittää nopeita raideyhteyksiä niin Helsingistä Tampereelle kuin siitä eteenkin päin. Euroopassa neuvotellaan tulevan Verkkojen Eurooppa -ohjelman painopisteistä ja prioriteeteista, ja tällä hetkellä Suomelle näyttää olevan tulossa erinomainen mahdollisuus liikenneyhteyksiin kohdistuvan EU-rahoituksen saannon kasvattamiseen. Siksi Suomessa täytyy samaan aikaan tehdä linjauksia kansallisista prioriteeteista.
