Panostuksia osaamiseen EU:n osaamisunionin avulla

Euroopan komissio julkaisi 5.3. the Union of Skills -tiedonannon. Tarkoituksena on vastata komission aikaisemminkin esiin nostamiin kilpailukykyyn ja omavaraisuuteen liittyviin haasteisiin, ja se onkin odotetusti linjassa tammikuussa julkaistun kilpailukykykompassin kanssa. Komissio näkee suurimpina tämänhetkisinä ongelmina osaamisvajeen sekä ammatillista koulutusta vaativilla että strategisesti merkittävillä aloilla, osaamisen huonon allokaation, hitaan reagointikyvyn nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin, osaajien houkuttelemisen ja pitämisen vaikeuden sekä hallinnollisen pirstaloitumisen.

Nykyiset haasteet

Euroopassa on tällä hetkellä osaamiseen ja koulutukseen liittyviä ongelmia. Ensinnäkin Euroopassa ei pystytä tuottamaan riittävästi ja riittävän korkeatasoista osaamista, eikä työuran aikaista uudelleenkoulutusta ja osaamisen kehittämistä mahdollisteta tarpeeksi edistyksellisesti, mikä korostuu erityisesti syrjäseuduilla. Ongelma lähtee jo perustaidoista. Nuorten taidot matematiikassa, lukemisessa ja tieteissä ovat heikentyneet, minkä lisäksi lähes joka toisella nuorella on riittämättömät digitaidot. Osaamisvajeesta kärsivistä aloista kaksi kolmasosaa on ammatillisen koulutuksen vaativia aloja. Maatalous on esimerkki tällaisesta alasta, jossa on pulaa etenkin alle 30-vuotiaista osaajista. Eurooppa ei myöskään tuota tarpeeksi korkeakoulutettuja ottaen huomioon, että vuonna 2035 puolet uusista töistä vaatii korkeakoulutusta. Osaamisvaje vaikuttaa väistämättä Euroopan kriisinsietokykyyn, sillä kriittisillä ja strategisesti tärkeillä aloilla kuten tekoälyssä, puolijohteissa ja kyberturvallisuudessa on puutetta osaajista.

Myös jatkuvassa oppimisessa on puutteita, sillä alle 40 % aikuisväestöstä osallistuu minkäänlaiseen koulutukseen tai valmennukseen. EU:n tavoite on nostaa tämä 60 %:n tasolle. Osaamisessa on myös vaihtelua sukupuolten välillä, sillä STEM-aloilla (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) on puolet enemmän miehiä kuin naisia, kun taas perustaidoissa pojilla on enemmän haasteita kuin tytöillä. Sukupuolen lisäksi osaamistasoon vaikuttaa negatiivisesti sosioekonominen tausta sekä asuinpaikka. Lisäksi ongelmana Euroopassa on se, että globaalissa kilpailussa emme ole yhtä houkutteleva vaihtoehto kuin muut OECD-maat kuten Australia ja Kanada.

Komission mukaan koulutamme kyllä osaajia, mutta emme tarpeeksi. Neljä viidestä pk-yrityksestä kokee vaikeuksia löytää tarvitsemaansa osaamista. Euroopan tulisi myös paremmin tunnistaa osaaminen maiden välillä, sillä liian usein yhdessä jäsenmaassa hankittu ammatillinen pätevyys ei kelpuuta työskentelyyn toisessa jäsenmaassa. Osaamiseen ja sen kehittämiseen liittyvä hallinto ei tällä hetkellä myöskään tue osaamisen kasvua. Osaaminen jakautuu useiden eri ministeriöiden ja osastojen välille kaikilla hallinnon tasoilla, mikä vaikeuttaa tehokkaiden toimien koordinointia.

Tavoitteet

The Union of Skills tavoittelee kaikkien eurooppalaisten kannustamista osaksi tukevan osaamispohjan rakentamista, ja se pyrkii osallistamaan ihmiset uudelleenkoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti. Tavoitteena on myös tukea yrityksiä olemaan kilpailukykyisiä ja kriisinkestäviä. Varsinkin pk-yritysten tulisi löytää helpommin osaavaa työvoimaa. Lisäksi tavoitteena on se, että EU:n sisällä hankittu osaaminen tunnistetaan, ja että siihen luotetaan koko EU:n alueella.

Miten tavoitteisiin pyritään?

Komissio pyrkii rakentamaan toimensa European Education Arean, European Skills Agendan ja European Research Arean päälle. Komissio tavoittelee elinikäisten taitojen kehittämistä vahvan koulutuspohjan avulla, mikä tapahtuu muun muassa Basic Skills Action Planin ja European Innovative School Awardin avulla. STEM-alojen osaamisvajetta koitetaan kaventaa STEM Education Strategic Planin avulla. Korkeakoulutusta on tarkoitus luoda saavutettavammaksi kaikille, esimerkiksi eri ikäisille ihmisille, mikä luo koulutuksesta inklusiivisempaa ja tulevaisuuteen suuntautuneempaa.

Osaamisen kehittäminen ja uudelleenkoulutus (upskill ja reskill) näyttelevät isoa roolia komission tiedonannossa. Osaamisesta on tällä hetkellä pulaa muun muassa terveydenhuollossa, ja tulevaisuudessa pulaa on tekoälyn, sirujen ja datan osaajista. Tavoitteidensa saavuttamiseksi komissio tukee Individual Learning Accountin (ILA) toimeenpanoa, aktivoi peruskoulutuksen omaavien aikuisten koulutusta ja tarkastelee, olisiko valtiontukisäännöissä höllentämisen varaa osaamisen kehittämisen kohdalla. Komissio arvio myös EU:n Skills akatemioita, ja mahdollisesti keskittyy vain niistä parhaiten toimiviin.

Komissio myös keskittyy osaamisen liikkuvuuteen ja allokointiin, jotta EU:n sisämarkkinoiden tarjoama potentiaali voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Se fasilitoi osaamisen liikkuvuutta Skills Portability –aloitteen avulla ja kehittää yhteisen kehikon automaattisen osaamisen tunnistamisen muodostamiseksi. Komissio kehittää myös innovatiivisia yhteisiä opinto-ohjelmia strategisille aloille kuten tekoäly, sirut, data ja kyberturvallisuus.

Euroopan tulee myös paremmin houkutella ja pitää osaajia, minkä vuoksi komissio esittää uutta kehikkoa (European Talent Magnet Framework). Komissio tutkii mahdollisuutta ottaa käyttöön osaajapooli, ja pyrkii tekemään maanosasta houkuttelevan tutkijoille tarjoamalla erinomaiset työskentely- ja työllistymismahdollisuudet.

Osaamiseen täytyy myös investoida. Komissio muistuttaa koulutuspanostusten olevan investointi, ei kulu. Nykyisessä rahoituskehyksessä osaamista rahoitetaan useiden ohjelmien kuten ESR+:n, RRF:n, EAKR:n, Erasmus+:n, JTF:n ja InvestEU:n kautta. Komission mukaan EU-rahoituksen tulee olla vain yksi osa osaamisen rahoitusta, sillä lisäksi panostuksia tarvitaan sekä jäsenmailta että yksityiseltä sektorilta. Komissio kannustaa jäsenmaita hyödyntämään uudistettujen finanssipoliittisten sääntöjen pidennettyä talouden tasapainottamisen sopeutusuraa, mikä mahdollistaa investoinnit kasvuun esimerkiksi koulutuspanostusten kautta.

Osaamisen kehittämiseksi komissio ottaa käyttöön uuden ohjausmekanismin, mikä pohjautuu European Skills Inteligence Observatoryn päälle. Tämän on tarkoitus kerätä EU:n laajuisesti kaikki saatavilla oleva reaaliaikainen data ja hyödyntää sitä, jotta osaamiseen voidaan panostaa mahdollisimman tehokkaasti. Toimintaa koordinoidaan European Skills High-Level Boardin kautta, jota komissio johtaa, ja johon osallistetaan laaja joukko toimijoita.

Komissio tuo tiedonannossaan esiin seuraavien vuosien tulevia aloitteita. Heti vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä on luvassa toimenpidesuunnitelma perustaitojen parantamiseen sekä STEM-koulutuksen strategiaohjelma.