Pääkirjoitus 1/2026
Olemme siirtyneet jännittävään vaiheeseen EU-rahoituksen pitkässä jatkumossa, kun Horisontti-ohjelman nykyinen rahoituskausi lähestyy loppuaan. Tämä ohjelma on ollut meille keskeinen lisäresurssi tutkimuksessa, innovaatioissa ja kehitysprojekteissa. Se on mahdollistanut osaamisen vahvistamisen strategisilla kasvualoillamme ja myös kokonaan uutta liiketoimintaa.
Tätä tiukasti kilpailtua rahaa on Pirkanmaalle saatu rahoituskaudella tähän mennessä jo noin 150 miljoonaa euroa. Suurin hyödyntäjä on korkeakouluyhteisö noin sadalla miljoonalla. Yksityinen sektori on saanut sitä noin 35 miljoonaa. Nämä luvut ovat hieno osoitus osaamisemme kilpailukyvystä ja myös taidosta löytää oikeat kumppanit ja tehdä hakemukset. On hyvä muistaa, että tutkimus- ja innovaatiorahoitus on Suomen kaltaiselle nettomaksajalle tavoittelemisen arvoista: Saamme sijoitettua euroa kohti takaisin noin 1,8 euroa.
Lyhyellä aikavälillä pyrimme hyödyntämään jaossa jäljellä olevan Horisontti-rahoituksen mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tarkoittaa aktiivista osallistumista käynnissä oleviin hakuihin sekä olemassa olevien sekä uusien kumppanuuksien hyödyntämistä. Tiedossamme on jo työpaketit vuosille 2026–27 ja rahoitusneuvontamme palvelee löytämään parhaat mahdollisuudet.
Samaan aikaan katseemme on vahvasti kohti tulevaa vuonna 2028 alkavaa rahoituskautta. Tuleva kymmenes puiteohjelma on tällä tietoa kytkeytymässä vahvasti tulevaan kilpailukykyrahastoon säilyen kuitenkin itsenäisenä kokonaisuutena. Puiteohjelma keskittyy jatkossakin osaamisen kehittämiseen ja uusiin innovaatioihin. Kilpailukykyrahaston tehtävänä on tuotteistaminen ja kaupallistaminen.
Meille erityisen tärkeä on nykyisen Horisontti-ohjelman ns. kakkospilari, joka kohdentuu yritysten ja tutkimuslaitosten väliseen yhteistyöhön. Pyrimme siihen, että tulevien kahden rahoitusinstrumentin yhteys on näiltä osin vahva. Tarkoitus on myös yksinkertaistaa merkittävästi rahoituksen rakennetta. Nykyiset 14 ohjelmaa sulautetaan yhdeksi sisältäen neljä politiikkaikkunaa: Puhdas siirtymä ja vähähiilisyys, digitaalinen edelläkävijyys, terveys ja bioteknologia sekä turvallisuus, puolustus ja avaruus. Nämä alat vastaavat hyvin meidän strategisia valintojamme. Volyymiksi on tulossa noin 76 miljardia euroa, josta suurin osa hallinnoitaisiin kilpailukykyrahaston kautta.
Vaikuttamistyössä meille on tärkeää varmistaa se, että tutkimus- ja innovaatiorahoitus perustuu jatkossakin yksinomaan erinomaisuudelle eikä sillä pyritä tasaamaan Euroopan maiden kehityseroja. Sitä varten on omat instrumenttinsa. Rahoituksen tulee lisäksi kohdentua nimenomaan uusiin innovaatioihin ja liiketoimintaan sen sijaan, että sillä tuetaan olemassa olevaa teollisuutta.
EU-rahoitus on tärkeä työkalu, mutta menestyksemme riippuu ennen kaikkea kunnianhimoisista tavoitteista, yhteistyöstä ja innovatiivisesta ajattelusta. Tästä meillä on kokemusta ja näyttöjä. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että usein EU-rahoituksen hyödyntäminen edellyttää myös kansallista vastinrahoitusta. Sen varmistamiseksi on oltava hereillä ja aktiivisia, kun tulevan hallituksen ohjelmaa valmistellaan.
