Kansainväliset verkostot ja rahoitus tuovat kilpailuetua – TAMK Brysselissä
TAMK haluaa kasvattaa kilpailtua rahoitustaan, sanoo Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) ulkoisen rahoituksen päällikkö Anne-Maria Mäkelä. Pirkanmaan EU-toimisto Brysselissä auttaa TAMKia osallistumaan eurooppalaisiin verkostoihin ja pääsyssä hankekonsortioihin.
Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) vararehtori Ari Sivula ja ulkoisen rahoituksen päällikkö Anne-Maria Mäkelä vierailivat Brysselissä. Työpäivät Brysselissä tarjosivat TAMKille arvokasta tietoa EU:n tulevista rahoitusmahdollisuuksista ja päätöksenteon painopisteistä.
“On tärkeää, että TAMKilla on hyvät yhteydet Brysselissä. Näkyvyys tuo vaikuttamismahdollisuuksia, ja auttaa meitä mm. tulevaisuuden hankesuunnittelussa.” – Vararehtori Ari Sivula, TAMK.
Vierailu oli osa TAMKin TKI-toimintaa kansainvälisyyden ja eurooppalaisen yhteistyön kehittämiseksi sekä kilpaillun rahoituksen osuuden kasvattamiseksi. Vierailu ajoittui Euroopan alueiden ja kaupunkien viikolle sekä Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston ohjausryhmän vierailun yhteyteen.
Ari Sivula näkee EU-toimiston toiminnan uudistumisen mahdollisuutena mm. verkostoitumiseen, näkyvyyden lisäämiseen ja vaikuttamiseen EU päätöksenteon ytimessä.
“Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto sekä Harri Airaksisen läsnäolo Brysselissä luovat meille suoran yhteyden ja avaavat mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti EU-tason keskusteluihin,” toteaa Sivula.
Hän korostaa Airaksisen tekemää työtä EU-toimiston toimintamallien kehittämisessä. Sivula nostaa esille myös tarpeen keskustella eri Pirkanmaan toimijoiden kanssa ja löytää yhteinen linja asioihin. TAMKille EU-toimistossa mukana oleminen on tärkeä vaikuttamisen, tiedon saamisen ja jakamisen kanava.
Mäkelä puolestaan painottaa, että TAMK haluaa kasvattaa kilpailtua rahoitustaan ja että Brysselin toimiston läsnäolo auttaa TAMKia osallistumaan eurooppalaisiin verkostoihin ja näin pääsyä myös hankekonsortioihin. Molemmat korostavat fyysisen läsnäolon tärkeyttä Brysselissä, sillä omille organisaatioille tärkeimmissä aktiviteeteissa näkyvyys paikan päällä auttaa kumuloimaan hyötyä, ja vaikuttaminen rahoitusohjelmiin on näin tehokkaampaa.
Sidosryhmätapaamisten ja verkostojen merkitys
Brysselin vierailun aikana Sivula ja Mäkelä tapasivat mm. Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosaston (DG EAC) edustajia keskustellakseen eurooppalaisista korkeakoulualliansseista, eurooppalaisista tutkinnoista sekä allianssien rahoituksen tulevaisuudesta.
Keskusteluissa korostui vahva yhteistyö Euroopassa. Mäkelän mukaan tapaaminen allianssien neuvonantajien kanssa oli vierailun yksi tärkeimmistä osuuksista.
“Pohdimme, miten voimme hyödyntää kokemuksiamme allianssien toiminnasta ja kehittää yhteistyötämme eteenpäin. Meidän oma UNINOVIS-allianssimme antaa meille mahdollisuuden osallistua eurooppalaiseen koulutuksen kehittämiseen ja vahvistaa TKI-toimintaamme,” Mäkelä sanoo.
Brysselin vierailun aikana Sivula ja Mäkelä kävivät keskusteluja TAMKin kumppanin, Haagin ammattikorkeakoulun kanssa. “Tapasimme Hague University of Applied Sciencesin rehtorin Elisabeth Minnemannin ja strategisen kansainvälisen neuvonantajan Jerke Verschoorin, ja keskustelimme meneillään olevista ja tulevista yhteishankkeista,” Mäkelä kertoo. Nykyisellään korkeakoulut tekevät yhteistyötä mm. UNINOVIS – Data for L.I.F.E. -korkeakouluallianssin parissa. “Yhteiset projektit ovat TAMKille arvokkaita – Brysselin vierailu poiki jatkokeskusteluita Haagin edustajien kanssa. Meillä on muutama hankeaihio, joille voisimme hakea rahoitusta yhdestä tai useammasta rahoitusinstrumentista”.
Vierailijat hankkivat ajankohtaista tietoa mm. Horisontti Eurooppa-, Erasmus- ja Interreg-ohjelmien tilanteesta uudella rahoitusohjelmakaudella. Keskusteluissa nousi esille EU:n koheesiopolitiikan tulevaisuus ja kysymykset siitä, miten rahoitusta jatkossa kohdistetaan. Tämä on korkeakouluille ja muille toimijoille tärkeää tietoa tulevaisuuden rahoitusmahdollisuuksien ja hankesuunnittelun osalta. Ennakoiva tieto auttaa suunnittelussa ja eri skenaarioiden rakentamisessa.
TAMKin edustajat osallistuivat myös EU Week for Cities and Regions -tapahtumaan. Tämä tarjosi mahdollisuuden verkostoitua muiden osallistujien kanssa ja saada ajankohtaista tietoa EU:n kaupunki- ja aluepolitiikasta. “Näissä tilaisuuksissa on tärkeää näkyä ja tuoda TAMKin asiantuntijuutta esille,” Mäkelä korostaa.
TAMKin tavoite on kasvattaa kilpaillun rahoituksen osuutta
EU-rahoituksen merkitys TAMKin TKI-toiminnalle on jatkuvasti kasvava. Mäkelä huomauttaa, että kansainvälisen rahoituksen osuus TAMKin TKI-toiminnan rahoituksesta on jo 50 %, kun mukaan lasketaan myös ESR+ ja EAKR-rahoitus.
“Kansainvälinen kilpailtu rahoitus on tärkeä osa TAMKin TKI-toimintaa. EU-rahoituksella voimme kehittää projekteja, jotka mm. vastaavat eurooppalaisen korkeakoulutuksen, soveltavan tutkimuksen ja aluekehityksen tarpeisiin,” hän sanoo.
TAMK hakee jatkuvaa kasvua kansainvälisessä rahoituksessa; kasvua on saatu aikaan panostusten myötä, sillä vuonna 2022 kansainvälisen kilpaillun rahoituksen TKI-rahoituksen osuus oli 19 % ilman rakennerahastoja*, kun syyskuun loppuun mennessä kuluvana vuonna (2024) vastaavan rahoituksen osuus oli 28 %*. Tämä rahoitus on hyvin kilpailtua, joten sen kasvattaminen on vaatinut TAMKilaisilta paljon työtä.
TAMKissa on käynnissä useita EU-rahoitteisia hankkeita, joissa TAMK toimii eri rooleissa, joko hankkeen vetäjänä tai partnerina. Sivula täydentää, että EU-rahoitus tarjoaa mahdollisuuksia vaikuttaa paikalliseen kehitykseen Pirkanmaalla, sillä eurooppalaiset projektit tuovat kansainvälistä osaamista ja mahdollisuuksia paikallisesti alueen organisaatioiden hyödyksi. TKI-rahoituksen osalta osuutta halutaan kasvattaa niin EU:n omissa strategisissa linjauksissa kuin kansallisella tasolla ja TAMKin omassa toiminnassa. Muun muassa verkostot ja kansainvälinen näkyvyys ovat tässä keskeisessä asemassa.
“Brysselissä vierailu on itsessään panostus tulevaisuuteen. Mitä enemmän annamme, sitä enemmän saamme takaisin. Tämä näkyy paitsi rahoituksessa, mutta myös TAMKin asiantuntijuuden vahvistumisessa,” Sivula kiteyttää. Brysselin vierailujen tärkeys tulee jatkossa kasvamaan, kun TAMK lisää kansainvälistä näkyvyyttään ja rakentaa vahvempia siteitä EU-tasolle.
Mäkelä painottaa alueen organisaatioiden vastuuta tuottaa tietoa EU-toimistolle, jotta sitä voidaan hyödyntää verkostoissa ja tilaisuuksissa. TAMK ottaa myös mielellään vastaan asiantuntijapuheenvuoropyyntöjä, mukaan lukien Brysselin tilaisuuksiin. Aluetoimiston edustajat tuovat monipuolisesti esiin eri organisaatioiden näkemyksiä, mutta substanssiosaamista tarvitaan paikan päällä. “Bryssel on helppo kokoontumispaikka myös hankkeiden asiantuntijoille, ja voisimme hyödyntää tätä enemmänkin,” Mäkelä toteaa.
Mäkelä ja Sivula asettavat seuraavaksi tavoitteekseen, myös osana UNINOVIS – Data for L.I.F.E. korkeakouluallianssin hanketta, saada alueen korkeakoulujen edustajia komission EU-asiantuntijatyöryhmiin antamaan lausuntoja tulevaisuuden EU:n hankeohjelmien ja -politiikan rakentumisessa.
Vaikka seuraavaa Brysselin-vierailua ei ole vielä kalenterissa, TAMKin edustajat korostavat, että Brysselin toimisto tulee olemaan keskeinen osa TAMKin toimintaa. “Tulemme jatkossa hyödyntämään Brysselin toimistoa entistä tehokkaammin. Toimiston kautta voimme vahvistaa TAMKin roolia mm. eurooppalaisessa koulutuksessa ja soveltavassa tutkimuksessa. TAMKilla on paljon annettavaa Brysselin suuntaan, ja tässä meillä apuna on EU-toimiston Airaksinen,” Sivula päättää.
* Luvut eivät sisällä rakennerahastoja, kuten ESR+ ja EAKR
