Tekoälystä vauhtia Euroopan talouskasvulle – Komissio pyrkii edistämään tekoälyn käyttöä
Euroopan komissio julkaisi lokakuussa kaksi tekoälykehittämiseen liittyvää strategiaa, minkä lisäksi se tulee täydentämään kokonaisuutta datastrategialla. Tarkoituksena on edistää tekoälyn hyödyntämistä avainsektoreilla, sektoreiden välillä sekä tiedeyhteisön sisällä. Strategiat antavat eväitä tekoälytoiminnan kehittämiseen, mutta konkreettiset tavoitteet ja mittarit puuttuvat.
Tekoälyn ja datan merkitys kasvaa yhteiskunnassamme kiihtyvää vauhtia. Tekoälykehitys luo pohjaa talouskasvulle ja mahdollistaa uusia innovaatioita useilla eri sektoreilla, kuten terveydenhuollossa, turvallisuudessa tai vaikkapa rahoitusmarkkinoilla. Vauhti maailmalla on huimaa ja kyydissä pysyäkseen tulee Euroopan unionin pystyä luomaan toimintaympäristö, joka mahdollistaa kehityksen, huomioiden samalla potentiaaliset riskit.
Euroopan komissio tunnistaa tekoälyyn liittyvät tarpeet ja on ryhtynyt osaltaan toimiin eurooppalaisen tekoälyosaamisen kasvattamiseksi. Kyseessä on mantereemme talouskasvun lisäksi teknologisen suvereniteetin varmistamisesta. Huhtikuussa 2025 komissio julkaisi toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on viitoittaa Euroopan tietä kohti globaalia tekoälyjohtajuutta. Lokakuussa 2025 komissio otti askeleen kohti konkretiaa julkaisemalla kolme eri strategiaa liittyen tekoälyn käyttöönottoon, tekoälyn rooliin tiedeyhteisössä sekä dataan. Strategioiden kautta komissio luo jo tietä tuleville lainsäädäntöaloitteille ja rahoitusinstrumenteille, joiden avulla ylätason strategioita toimeenpannaan.
Ensimmäinen komission strategioista, Apply AI-strategia, keskittyy tekoälyn käyttöönoton tehostamiseen Euroopassa. Tiedonannossaan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen toteaa, että nykyään vain 13,5 % yrityksistä käyttävät tekoälyä osana toimintaansa. Komission tavoite vuodelle 2030 on nostaa lukema 75 %:iin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pk-yritysten mahdollisuuksiin ottaa tekoälyä osaksi toimintaansa, sillä niistä vain reilu 12 % käyttää kyseisiä välineitä.
Komission strategia perustuu kolmelle tukipilarille: sektorikohtaiset lippulaivat, sektoreiden rajat ylittävien haasteiden purkaminen sekä uudenlaisen hallintomallin luominen. Komissio erittelee strategiassaan kymmenen eri sektoria, joilla vaaditaan toimenpiteitä tekoälyn käyttöönoton lisäämiseksi, minkä lisäksi se tuo esiin erikseen julkisen sektorin roolin tekoälyn hyödyntäjänä. Nostettujen sektoreiden joukossa ovat muun muassa terveys, puolustus, maatalous sekä energia.
Sektoreiden rajat ylittävien toimien listassa komissio esittelee muun muassa eurooppalaiset digitaaliset innovaatiohubit, jotka ovat erityisesti pk-yritysten käytössä. Ne toimivat Digitaalinen Eurooppa -ohjelman alla. Koska tekoäly on nopeasti kehittyvä ja osaamista vaativa ala, osaamisen varmistaminen ja sen kehittäminen on keskeisessä osassa EU:n tulevaisuutta. Tätä varten komissio luo tekoälyyn liittyvän osaamisen akatemian, jonka tarkoituksena on jatko- ja uudelleenkouluttaa opiskelijoita ja ammattilaisia keskeisillä aloilla. Osaajien kouluttamisen lisäämiseksi on tärkeää muistaa, että Euroopan tulee olla houkutteleva kohde tulla tekemään töitä ja jäädä asumaan kouluttautumisen jälkeen.
Tekoälyn käyttöönoton kiihdyttäminen on laaja ja monipuolinen kokonaisuus, minkä vuoksi komissio luo uudenlaisen hallintomekanismin, joka on kolmiportainen. AI-johtoryhmästä tulee toimintaa koordinoiva toimija. Se koostuu jäsenmaiden edustajista. Apply AI-allianssi tuo sidosryhmille mahdollisuuden päästä vaikuttamaan tuleviin politiikkatoimiin. AI Observatory puolestaan keskittyy alan trendien monitorointiin ja sidosryhmien välisen dialogin fasilitointiin.
Apply AI-strategian keskittyessä tekoälyn käyttöönoton tehostamiseen Euroopassa AI in Science-strategia keskittyy tehostamaan tekoälyn käyttöönottoa nimenomaan eurooppalaisten tutkijoiden keskuudessa. AI in Science-strategia onkin luotu täydentämään Apply AI-strategiaa. Se esittelee eurooppalaisen huippuosaamiseen ja luotettavuuteen perustuvan lähestymistavan tekoälyyn. Strategian mukaan huipputason tekoälytutkimus edellyttää tekoälyratkaisuja, jotka ovat ihmiskeskeisiä, turvallisia sekä puolueettomia.
Eurooppalaiset tutkijat ovat olleet ensimmäisten joukossa integroimassa tekoälyä työhönsä, mutta nyt Kiina ja Yhdysvallat ovat menneet ohi. Myös tekoälypatenteissa ja laskentatehossa on jääty kilpailijoista jälkeen. Tällä hetkellä EU:n osuus tekoälyn laskentakapasiteetista on alle 5 % Yhdysvaltojen osuuden ollessa 75 % ja Kiinan 15 %. Strategialla halutaankin myös vahvistaa EU:n taloudellista asemaa sekä kilpailukykyä.
Strategian lippulaivahankkeena toimii Resource for AI Science in Europe-instituutti (RAISE). RAISE on virtuaalinen instituutti joka tulee tarjoamaan tutkijoille pääsyn eurooppalaisen huippuosaamisen pariin, dataan, rahoitukseen sekä lisääntyvään laskentakapasiteettiin tekoälyn gigatehtaiden kautta. Nokia ja sen kokoama yrityskonsortio on ilmaissut kiinnostuksensa tavoitella tekoälyn gigatehdasta Suomeen. RAISE tulee tekemään yhteistyötä jo olemassa olevien monitieteisten ympäristöjen, kuten Eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen (EOSC) kanssa. RAISE-pilottihanke – johon on myönnetty Horisontti Eurooppa-ohjelmasta 108 miljoonan euron rahoitus – käynnistyy marraskuussa ensimmäisen AI in Science-huippukokouksen yhteydessä Kööpenhaminassa.
AI in Science-strategian toimet rahoitetaan pääasiassa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta. Lisärahoitusta saadaan muun muassa Marie Skłodowska-Curie-tutkimusapurahoista (MRCA), Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC) sekä Euroopan innovaationeuvostolta (EIC).
Tekoälykehitys eri sektoreilla linkittyy vahvasti dataan. Tekoälymallit ja niiden kehitys vaativat riittävän määrän laadukasta dataa, joten datan saatavuus tulee kytkeä tekoälyn käyttöönottoa tukeviin strategioihin. Euroopan komissio julkaiseekin syksyn aikana myös Data Union –strategian, jonka avulla komissio pyrkii kasvattamaan datan saatavuutta tekoälykehittäjille, yksinkertaistaa dataan liittyvää sääntelyä sekä vahvistaa EU:n asemaa osana kansainvälisiä datavirtoja. Yhtenä strategian toimena tulee olemaan eurooppalaisten data-avaruuksien edistäminen. Nämä data-avaruudet ovat hajautettuja datajärjestelmiä, jotka mahdollistavat turvallisen datan jaon niin, että organisaatioiden oma data säilyy heidän kontrollissaan.
Kaiken kaikkiaan tekoäly, sen kehittäminen ja jalkauttaminen tehokkaasti eri sektoreille nähdään Euroopassa tulevaisuutta määrittävänä tekijänä, sillä kyse on unionin taloudellisesta vahvuudesta, teknologisesta suvereniteetista ja sitä kautta kokonaisturvallisuudesta. Euroopan komission julkaisemat strategiat ja tiekartat pyrkivät tukemaan toisiaan ja mahdollistamaan tekoälykehitykselle suotuisan toimintaympäristön, jossa sääntely ei ole kehityksen tiellä ja innovatiivisille ratkaisuille on rahoitusta.
Rahoituksen osalta komissio ilmoittaa tukevansa tekoälyn käyttöönottoa tukevia toimia eri sektoreilla noin miljardilla eurolla. Strategiasta puuttuu kuitenkin selkeät indikaattorit ja mittarit, jotka voisivat ohjata toimintaa. Kysymyksiä voi nousta myös siitä, onko komission esittämä yhdentoista sektorin lista tyhjentävä. Alojen välisiin synergioihin ja sektorit ylittäviin toimiin on syytä kiinnittää vahvasti huomiota.
