Pääkirjoitus 4/2026

Euroopan unionin syyskausi on täydessä vauhdissa Brysselissä, ja EU-toimistomme tekee aktiivisesti töitä alueemme keskeisten teemojen parissa. Kuluvan rahoituskehyskauden viimeinen vuosi alkaa lähestyä, mikä on merkki siitä, että tulevaa monivuotista rahoituskehystä valmistellaan aktiivisesti. Neuvotteluiden yhtenä pääkohtana on puolustus- ja turvallisuusrahoituksen tulevaisuus.
Tampereen ja Pirkanmaan kannalta keskeistä on puolustus- ja turvallisuusteemaan kohdistettavan EU-rahoituksen kokonaisvolyymin lisäksi kaksikäyttötuotteiden rahoituskelpoisuus tulevassa tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmassa. Jäsenmaat ovat rahoituskelpoisuuden puolella, mutta Euroopan parlamentin Horisontti Eurooppa -ohjelman pääneuvottelija Christian Ehler rajaisi kaksikäyttötuotteiden rahoituksen yksinomaan tulevaan Euroopan Kilpailukykyrahastoon. Alueemme toimijoiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, ettei keinotekoista rajausta lähdetä viemään eteenpäin. Tämä säilyy meille keskeisenä vaikuttamisteemana vuoden loppuun asti.
Teemaa ei saa unohtaa vain EU-tasolla käytäviin neuvotteluihin. Tulevaa kansallista ja alueellista kumppanuussuunnitelmaa (NRPP) valmistellaan Suomessa parhaillaan valtiovarainministeriön johdolla. Ohjelmaa rakennetaan tällä hetkellä viiden teeman ympärille, joista yksi on turvallisuus, puolustus ja muuttoliike. Turvallisuus ja puolustus on syytä myös pitää yhtenä suunnitelman keskeisenä pilarina, ja tuleva rahoitus tulee suunnitella niin, että sillä pystytään kehittämään suomalaisten toimijoiden valmiuksia toiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen. Oikein toteutettuna kansallinen NRP-ohjelma tuo alueellemme mahdollisuuksia puolustuksen ja turvallisuuden alalla, valmistaen toimijoita kohti isompia ympyröitä esimerkiksi EU:n tulevan rahoitusohjelman rahoitushauissa.
Suomella on laajemminkin mahdollisuus sekä hyötyä että olla hyödyksi, kun Eurooppa kasvattaa omaa puolustusrahoitustaan ja NATO siirtyy aiempaa eurooppalaisemmaksi. Suomen ollessa mukana molempien organisaatioiden päätöksenteossa, meidän on tärkeää tunnistaa molempien toisiaan täydentävät roolit. NATO toimii sotilaallisena ja operatiivisena liittolaismaiden turvaajana, kun taas EU:n rooli on kasvattaa jäsenmaiden puolustusteollisuuden kapasiteettia rahoittamalla tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, tukemalla teollisuutta sekä koordinoimalla jäsenmaiden toimintaa niiden vahvuuksiin ja kehittämistarpeisiin perustuen. Lisäksi EU:n ja NATOn yhteistyön tärkeys korostuu esimerkiksi sotilaalliseen liikenteeseen tarvittavan liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä.
EU:n suunta on kääntynyt puolustus-, turvallisuus- ja kaksikäyttöteknologioiden tukemisessa. Nyt on tärkeää varmistaa, ettemme ala kompuroida viime metreillä, kun seuraavan seitsemän vuoden rahoituskokonaisuutta viimeistellään.
