Mercosur-sopimus luo vapaakauppa-alueen ja avaa vientimahdollisuuksia 

EU:n jäsenmaat ja Etelä-Amerikan kauppablokki – Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay – ovat päässeet sopuun vuosikymmeniä neuvotellusta kumppanuussopimuksesta. EU:n ja Mercosur-maiden välisellä sopimuksella luodaan maailman suurin vapaakauppa-alue kattaen noin 700 miljoonaa ihmistä. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia myös Pirkanmaalaisille yrityksille ja toimijoille ajassa, jolloin Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin ympärillä on kysymysmerkkejä.  

EU on Mercosur-maiden toiseksi suurin tavarakaupan kumppani ja Mercosur on EU:n kymmenenneksi suurin. Vuonna 2024 EU:n ja Mercosurin välisen kaupan arvo oli yli 111 miljardia euroa, josta 55,2 miljardia euroa oli vientiä. Mercosur-sopimuksen tavoitteena on entisestään lisätä tätä kahdenvälistä kauppaa ja investointeja sekä luoda ennustettavampaa sääntelyä alueelle. Sopimusta on perusteltu strategisena valintana, sillä suurvaltapolitiikka ja kansainvälinen järjestys on näyttäytynyt viime aikoina hyvin tuulisena. Brysselin näkökulmasta sopimus on merkittävä, sillä sen myötä EU:n läsnäolo Mercosur-maissa varmistuu vahvistaen alueiden poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia siteitä. Sopimuksella pyritään parantamaan myös EU:n turvallisuus- ja puolustusvalmiuksia sekä edistämään vihreää ja digitaalista siirtymää. 

EU:n ja Mercosur-maiden väliset kauppasopimusneuvottelut aloitettiin jo 2000-luvun taitteessa. Neuvottelut ovat olleet aika ajoin jäissä, mutta vuonna 2024 Euroopan unioni ja neljä Mercosurin perustajamaata pääsivät yhteisymmärrykseen kumppanuus- ja kauppasopimuksesta. Euroopan komissio hyväksyi syyskuussa 2025 ehdotukset neuvoston päätöksiksi kahden rinnakkaisen säädöksen tekemisestä. Toinen näistä on EU:n ja Mercosurin kumppanuussopimus (EMPA). EMPA sisältää poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyöhön sitoutumisen lisäksi kauppa- ja investointimääräyksiä, jotka tulevat täysimääräisesti voimaan, vasta kun sopimus on saatu vahvistettua. Sillä aikaa voimassa on toinen sopimus, väliaikainen kauppasopimus (iTA). ITA-sopimuksen tavoitteena olisi saada neuvoteltujen kauppasitoumusten edut käyttöön mahdollisimman pian.  

Viimeisin nytkähdys kohti sopimusta tapahtui 9.1.2026, kun EU-maiden enemmistö hyväksyi sopimukset (EMPA ja iTa). Ranska, Irlanti, Unkari ja Puola vastustivat. Euroopan unioni ja Mercosur allekirjoittivat sopimukset 17.1.2026 Paraguayssa, ja Euroopan parlamentti keskustelee sopimuksesta nyt käytävällä Strasbourgin täysistuntoviikolla. Europarlamentaarikot päättävät pyytävätkö he EU:n tuomioistuimelta lausuntoa EU:n ja Mercosur-sopimusten yhteensopivuudesta EU:n perussopimusten kanssa. Parlamentti äänestää sopimuksesta myöhemmin. Parlamentin äänestys sopimukseen liittyen tullee olemaan poikkeuksellisen tiukka. 

Vapaakauppasopimus: kilpailukyky ja yritykset 

Sopimuksella edistetään kauppaa ja investointeja molemmin puolin.  Arvion mukaan Mersocur-sopimuksen myötä eurooppalaiset yritykset voisivat säästää vuosittain yli neljä miljardia euroa tullimaksuissa. Komission arvion mukaan EU:n vienti Mercosur-alueelle voi kasvaa jopa 39 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.  Sopimus monipuolistaa ja näin myös turvaa toimitusketjuja.  

EU ei ole omavarainen kriittisten raaka-aineiden suhteen. Kriittisiä raaka-aineita koskevalla EU:n säädöksellä (Critical raw materials act) pyritään varmistamaan kriittisten raaka-aineiden monipuolinen, turvallinen ja kestävä tarjonta EU:n teollisuudelle, ja Mercosur-maat ovat monien näiden raaka-aineiden merkittäviä tuottajia. Mercosur-sopimuksella alennetaan muun muassa näiden resurssien ja niistä johdettujen tuotteiden tulleja, minkä nähdään kannustavan Mercosur-maiden vientiä EU:hun. Alhaisemmat kustannukset lisäävät kilpailukykyä.  

Helpommat ja yksinkertaistetut tullimenettelyt sekä tullimaksujen poistot piristävät vientiä. Mercosur-maat ovat tähän asti suojanneet markkinoitaan erimerkiksi juuri monimutkaisilla tullausmenettelyillä. Sopimuksen myötä toimijat pääsevät osaksi maiden julkisia sopimuksia ja tehdä näin julkisia hankintoja koskevia tarjouksia.  

Suomen kannalta kyse on kasvavista markkinoista metsä- ja paperiteollisuudelle, erilaisille teknologioille (kuten koneet, optiset- ja lääketieteelliset laitteet, kuljetusteknologia), energiaratkaisuille ja palveluille (kuten tietoliikenne, matkailu). Suomen kokonaisvienti Mercosur-maihin on 823 miljoonaa euroa vuodessa, palveluvienti 212 miljoonaa euroa vuodessa (2023) ja maataloustuotteiden vienti vuonna 2024 noin 92 000 euroa. Viennistä on maksettu korkeimmillaan jopa 55 prosentin tullimaksut. 94 % viejistä on ollut pieniä yrityksiä. Pienten yritysten on usein haastavampaa viedä tuotteitaan EU:n ulkopuolelle, koska siihen liittyy ylimääräisiä kustannuksia ja hallinnollisia menettelyjä. Näitä esteitä sopimuksella pyritään myös purkamaan. 

Maatalous 

Tullien poistamisen ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien menettelyiden selkeyttäminen ja ennustettavuuden lisääminen nähdään ajavan maa- ja metsätaloussektorin etua. Sopimuksella pyritään turvaamaan myös EU:n herkkiä ja ainutlaatuisia tuotteita. Tiettyjen maataloustarvikkeiden (kuten naudanliha, siipikarja) pääsyä EU-markkinoille rajoitetaan asteittain käyttöön otettavilla kiintiöillä ja esimerkiksi Mercosur-naudanlihasta joutuu aina maksamaan tullit. 

Kauppasopimus tukee EU:n tiukkoja vaatimuksia elintarvikkeiden turvallisuudesta sekä eläinten ja kasvien terveydestä. EU on ilmoittanut toimenpiteistä tuontielintarvikkeiden valvonnan tehostamiseksi. EU perustaa myös 6,3 miljardin euron rahaston, jolla torjutaan epätodennäköisiä haitallisia vaikutuksia EU:n viljelijöille ja maatalousmarkkinoille. Eurooppalaiset maatalouden lobbaajat saivat Euroopan komissiolta myönnytyksiä aivan kauppasopimuksen hyväksymisen kynnyksellä, minkä vaikutukset heijastuvat myös tulevan monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluihin.  

Kestävä kehitys 

Sopimukseen on sisällytetty esimerkiksi Pariisin ilmastosopimus sekä velvoite panna täytäntöön myös muita kasinvälisiä ympäristösopimuksia, kuten biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, sekä sopimukset, joilla säännellään uhanalaisten lajien tai kiellettyjen kemikaalien kaupasta. Sopimukseen on lisäksi sisällytetty toimia metsäkadon pysäyttämiseksi. Markkinoille halutaan tarjota tuotteita joiden tuotantoon ei liity metsäkatoa. Tämä on erityisen tärkeää Amazonin alueelle. Laittomasti korjatun puutavan kauppa on kiellettyä, kuten muidenkin laittomasti tuotettujen tuotteiden.   

Sopimusteksteissä on mainittu myös taantumattomuusperiaate (principle of non-regression), sopimuksen osapuolet sitoutuvat olemaan heikentämättä ympäristö- tai työelämän normeja houkutellakseen investointeja. Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaan lukuun sovelletaan erityistä riitojenratkaisumenettelyä. Jos joko EU tai Mercosur-maat uskovat, että toinen osapuoli ei noudata sääntöjä, voivat ne pyytää virallisia hallituksen kuulemisia. 

Epävakaat kauppapoliittiset ajat 

Sopimuksen solmiminen tapahtuu kriittisellä hetkellä. EU:n ja USA:n kauppasuhteet ovat epävarmalla pohjalla transatlanttisten suhteiden ollessa vaikeimmassa tilanteessa vuosikymmeniin. USA:n presidentti Donald Trump uhkaa EU:ta uusilla tullimaksuilla vastauksena Grönlannin puolien pitämiseen, ja EU-johtajat miettivät omaa siirtoaan.  

Tässä tilanteessa muiden maiden ja alueiden kanssa tehtävä kauppa nostaa arvoaan, ja Etelä-Amerikan maiden kanssa tehtävä sopimus ajaa nimenomaan tätä asiaa. Suomalaisten ja pirkanmaalaisten yritysten kannalta sopimus avaa uusia mahdollisuuksia ajassa, jolloin Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin ympärillä on kysymysmerkkejä.  

Päivitys 22.1.:

Euroopan parlamentti on päättänyt pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta arvioimaan, ovatko EMPA ja iTa-sopimukset EU-sopimusten mukaisia. Parlamentti voi äänestää sopimuksen läpimenosta vasta tuomioistuimen lausunnon saatuaan, jonka vuoksi päätös tulee nyt venymään.