Komission tuleva monivuotinen rahoituskehys on muutoksien alla
Euroopan komissio valmistelee tällä hetkellä monivuotista rahoituskehystä (MFF) seuraavalle kaudelle 2028–2034. Komission budjettipääosaston tuottaman materiaalin mukaan tuleva budjettikausi sisältää radikaalin ehdotuksen.
Komission tavoitteena on muuttaa EU:n rahoitusohjelmien kenttää yksinkertaisemmaksi ja ketterämmäksi. Samanaikaisesti ohjelmaperustaisuudesta siirrytään enemmän politiikkaohjaukseen. Komission linjausten ja TKI-rahoituksen painopisteiden määrittelyn taustalla vahvasti vaikuttavat Lettan ja Draghin raportit. Pirkanmaan näkökulmasta MFF sisältää useita olennaisia seurattavia rahoitusinstrumentteja mukaan lukien TKI-rahoitus, rakennerahoitus ja liikennerahoitus.
Kilpaillun TKI-rahoituksen näkökulmasta nykysysteemi on toiminut hyvin, sen sijaan rakenne- ja koheesiorahoituksen osalta Länsi-Suomi jää ilman rahoitusta. Erityishuolenaihetta lisää raja-alueiden erityisyys ja TEN-T-infrainvestointien toteutuminen.
Seurattavaksi vaikuttamistyössä tulee ottaa koheesioperustaisuuden potentiaalinen leviäminen myös tutkimusrahoitukseen. Myös kumppanuudet, jotka nykyisellään löytyvät Horisontti Euroopan pilari II alta on tällä hetkellä pöydällä. Sen osalta välitön uhka tai merkittävä leikkaaminen on tällä hetkellä väistetty, mutta tätä on syytä pitää silmällä. Kansallisella tasolla eduskunnassa on laadittu kattava ennakkovaikuttamisen kokonaisuus kansallisten linjojen muodostamiseksi.
Kaksoiskäyttöteknologian osalta rahoitusmahdollisuudet tutkimusohjelmista on noussut jälleen keskusteluihin. Tällä hetkellä tätä kohtaan komission vahvasta myötämielisyydestä huolimatta on vahvaa lobbausta vastaan. Tilanne on epäselvä ja tarvittaessa tilanteeseen on pyrittävä ainakin Suomen sisältä löytää yhtenäistä myönteistä kantaa. Kaksoiskäyttöteknologioiden rajaaminen pois on jo nyt vaikuttanut pirkanmaalaisten yritysten potentiaaliin saada TKI-rahoitusta.
Pirkanmaan näkökulmasta on tärkeää
- varmistaa oleelliset TKI-investoinnit panostamalla vahvaan EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan
- panostaa kaksoissiirtymään ja bio- ja kiertotalousratkaisujen, ml. vihreä vetytalous vauhdittamiseen
- vahvistaa EU:n panostuksia kriittisiin teknologioihin ml. siruteknologia ja eurooppalaisiin arvoketjuihin
- panostaa koulutukseen, osaamisen kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen painottuvien rahoitusinstrumenttien tukemiseen
- vahvistaa panostuksia EU:n puolustusrahastoon ja puolustusalan tutkimukseen
- vahvistaa Euroopan strategista autonomiaa ja kriisinkestävyyttä.
Aikataulullisesti lähteet Euroopan parlamentista arvioivat komission esityksen tulevan parlamentin pöydälle tammikuussa 2025. Tämän jälkeen europarlamentaarikot aloittavat valmistelemaan mietintöä, joka tässä aikataulussa valmistuisi toukokuussa 2025. Päätöksenteosta odotetaan haastavaa, erityisesti kilpailukykyrahaston ja erityisesti yhteisvelan ja puolustuksen keskustelun osalta. Päätöksenteko saattaa lykkääntyä Saksan liittovaalien jälkeiseen aikaan.
