Komissio ehdottaa EU:lle isompaa ja yksinkertaisempaa budjettia – Rahoituksen hakemisesta helpompaa
Komission aloitteessa huomiota herättää sen verrattain suuri koko, uudet kansalliset ja alueelliset suunnitelmat, kilpailukykyrahasto sekä lainaperustainen kriisipaketti.
16.7. oli Brysselissä odotettu päivä, kun Euroopan komissio julkaisi aloitteensa tulevasta unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä, joka kattaa vuodet 2028–2034. Kyseessä on merkittävä paketti, sillä se määrittelee mihin, miten, mistä ja kuinka paljon eurooppalaiset toimijat voivat hakea EU-rahoitusta.
Aloitteen yksityiskohtia viilattiin lehtitietojen mukaan aivan viime hetkiin asti. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on saanut kritiikkiä liian keskitettynä pidetystä budjetin valmistelutavasta. Euroopan parlamentin jäsenet antoivat tyytymättömyytensä kuulua, kun budjettikomissaari Piotr Serafin saapui budjettivaliokunnan eteen lopulta noin neljä tuntia myöhässä.
Komission esityksessä budjetti kasvaisi lähes 2 biljoonaan euroon. Vuosien 2021–2027 budjetti on suuruudeltaan 1,2 biljoonaa euroa. Komissio tavoittelee uudella kehyksellä parempaa vaikuttavuutta, yksinkertaisuutta, joustavuutta sekä panostuksia strategisen autonomian vahvistamiseksi. Rahoitusta ohjataan entistä enemmän muun muassa puolustukseen, varautumiseen ja digitalisaatioon. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on saada mobilisoitua enemmän myös yksityistä rahaa EU:lle tärkeisiin prioriteetteihin.
Budjetin menopuolen lisäksi mielenkiinto kohdistuu myös siihen, mistä EU aikoo kerätä tarvittavat rahat kasaan. Komissio esittää uudistuksia EU:n niin sanotuille omille varoille. Aikaisempien, muun muassa tullimaksuista koostuvien omien varojen lisäksi komissio ehdottaa varojen keräämistä tupakkatuotteiden veroista, Euroopan päästökaupan tuloista, hiilirajamekanismista, elektroniikkajätteiden veroista sekä suuryritysverosta. Merkittäviä ja yllättäviä kriisitilanteita varten komissio ehdottaa 400 miljardin yhteislainoihin perustuvaa kriisimekanismia, joka olisi mahdollista aktivoida jäsenmaiden hyväksynnällä vakavan kriisin sattuessa kohdalle.
Budjetti rakentuu neljän pilarin alle. Ensimmäinen pilari pitää sisällään kansalliset ja alueelliset suunnitelmat, toinen keskittyy kilpailukykyyn, kolmas vaikuttaa EU:n globaaliin rooliin ja neljännessä määritellään unionin hallintokulut.
Kansalliset ja alueelliset suunnitelmat yhdistäisivät koheesion ja maataloustuet
Komissio ehdottaa lähes 900 miljardin euron kansallisia ja alueellisia ohjelmia, joihin kuuluu maataloustuet, alue- ja rakennepolitiikan tuet sekä kalastus ja merenkäynti. Suomen saanto tästä olisi ennakkotietojen mukaan 9,7 miljardia euroa nykyisillä hinnoilla laskettuna.
Maatalouteen korvamerkittyjen tukien määrä laskisi edelliseen kehykseen verrattuna. Toisaalta maatalouden kehittämiseen olisi mahdollista saada rahoitusta kilpailukykyrahaston ja Horisontti Eurooppa -ohjelman kautta. Kehittyville alueille on varattu puolestaan reilut 200 miljardia euroa koheesiotukea. Rajaturvallisuuteen on tarkoitus kohdistaa lisää rahoitusta niille alueille, jotka ovat joko Ukrainan, Valko-Venäjän tai Venäjän rajanaapureita. 14 prosenttia kansallisista ohjelmista tulee kohdistaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon.
Keskeistä kansallisissa ja alueellisissa ohjelmissa on niiden hallintomalli. Alueilla ja kaupungeilla ei näytä olevan selkeää roolia kansallisten suunnitelmien laatimisessa. Tämä luo kysymyksiä esimerkiksi siihen, mihin itärajan maille allokoitava tuki tulee Suomessa kohdistumaan. On erityisen tärkeää muistaa, että itärajaa vahvistettaessa koko Suomi on tärkeässä asemassa, ei ainoastaan maamme itäisimmät osat. Suomelle kaavailtu 1,6 miljardin euron potti on siis tärkeää kohdentaa koko Suomen etu silmällä pitäen.
Komissio kaavailee tulosperusteisuuden vahvistamista osana kansallisten suunnitelmien täytäntöönpanoa. Tämä tarkoittaisi sitä, että maksatukset tapahtuisivat toteutuneiden kustannusten sijaan saavutettujen virstanpylväiden kautta. Komission mukaan tämä parantaa EU-varojen vaikuttavuutta.
Toinen pilari vauhdittaa kilpailukykyä
Kilpailukykyrahaston ja Horisontti Eurooppa -ohjelman välinen yhteys on herättänyt viime kuukausina kysymysmerkkejä. Komissio aloitteessa kilpailukykyrahasto ja Horisontti Eurooppa -ohjelma ovat erillisiä, mutta tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Tarkoituksena on tukea strategisesti tärkeiden sektoreiden hankkeita niiden investointipolun kaikissa vaiheissa – perustutkimuksesta skaalautumiseen.
Uusi kilpailukykyrahasto yhdistäisi useita nykyisiä rahoitusohjelmia, ja se rakentuisi neljän prioriteetin (politiikkaikkunan) varaan. Määritellyt prioriteetit ovat puhdas siirtymä, terveys ja biotalous, digitalisaatio sekä puolustus ja avaruus. Kyseisiin prioriteetteihin keskittyvät neuvonantoryhmät toisivat komissiolle näkemyksiä omiin aloihinsa liittyen.
Tutkimuksen ja innovaation puiteohjelma Horisontti Eurooppa puolestaan pitää komission kaavailuissa sisällään neljä pilaria: erinomainen tutkimus, kilpailukyky ja yhteiskunta, innovaatiot sekä tutkimusinfrastruktuurin sisällään pitävä eurooppalainen tutkimusalue (ERA). Komissio ehdottaa puiteohjelmalle lähes kaksinkertaista, 175 miljardin euron budjettia. Yhteys kilpailukykyrahastoon syntyy integroitujen työohjelmien sekä esimerkiksi kilpailukyvyn koordinaatiotyökalun kautta, joka varmistaa synergiat eri rahoitusohjelmien välillä.
Haut tulevat löytymään yhdestä portaalista, ja rahoitushauista tehdään avoimempia niin, etteivät ne rajaa haettavia hankkeita liian tarkasti. Näin rahoituksen hakemisesta pyritään tekemään entistä yksinkertaisempaa.
Budjetin vaikuttavuutta pyritään parantamaan ottamalla käyttöön koko rahoitusinstrumenttien työkalupakki. Kullekin kohteelle määriteltäisiin aikaisempaa räätälöidymmin sille sopivin rahoitusmalli, oli se sitten avustuksia, lainaa tai jotain muuta. EU:n oman budjetin takaukseen perustuva InvestEU–instrumentti pyrkii varmistamaan, että korkean potentiaalin omaavilla eurooppalaisilla yrityksillä on pääsy tarvittavaan rahoitukseen erityisesti silloin, kun rahoituksen saaminen markkinoilta on haastavaa.
Tukea Ukrainalle ja EU:n kandidaattimaille
Budjetin kolmas pilari on nimeltään globaali Eurooppa. Sen tarkoituksena on edistää EU:n arvoja, periaatteita ja etua kansainvälisellä tasolla. Yhteistyötä kolmansien maiden kanssa pyritään tekemään räätälöidymmin ja joustavammin. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamien. Tämän instrumentin kautta annetaan myös humanitaarista apua kaikista haavoittuvimmille alueille, joissa ihmiset ovat kärsineet luonnonkatastrofeista ja taudeista.
Komissio ehdottaa myös erillistä noin 100 miljardin euron tukea Ukrainalle. Ukraina tuki on pilarin 200 miljardin euron katon yläpuolella, millä EU pyrkii viestimään, että tuki Ukrainalle on jatkuvaa. Komission aloitteessa globaali Eurooppa -ohjelman kautta tehtäisiin myös yhteistyötä EU:n jäseniksi pyrkivien maiden kanssa, jotta kyseisten maiden polkua kohti jäsenyyttä voitaisiin tasoittaa. Komissio mainitsee laajentumisen olevan pitkällä aikavälillä strategisesti tärkeää.
Edessä pitkät neuvottelut
Nyt kun komissio on julkaissut aloitteensa tulevasta rahoituskehyksestä, varsinaiset neuvottelut voivat alkaa. Jäsenmaat keskustelivat ensimmäisen kerran rahoituskehyksestä perjantaina 18. heinäkuuta. Odotetusti muun muassa Saksa kerkesi tyrmäämään sekä 400 miljardin euron velkarahalla toteutettavan kriisimekanismin että suuryrityksiltä kerättävät verot, joilla pyrittäisiin kasvattamaan unionin omia varoja. Myös budjetin koko on esimerkiksi Suomelle ja Ruotsille liian suuri, ja kyseiset maat toivovatkin parempaa priorisointia menojen välillä. Toisaalta Suomen pääministeri Petteri Orpo mainitsi olevansa tyytyväinen siihen, että komissio kohdista rahoitusta tärkeisiin kohteisiin, kuten puolustukseen ja turvallisuuteen.
Euroopan parlamentissa on puolestaan oltu tyytymättömiä siihen tapaan, jolla komissio on pitänyt parlamentin tietoisena budjetin valmisteluvaiheen käänteistä. Toisin sanottuna, tiedottaminen on ollut varsin vähäistä. Komission tiedotustilaisuuden kaaviotkaan eivät olleet aivan moitteettomia, sillä esitetyn ympyrädiagrammin luvut summautuivat 101 prosenttiin. Budjettivaliokunnan kokouksessa parlamentin edustajat kritisoivat muun muassa kansallisia suunnitelmia siitä, että ne ovat liian jäsenvaltiovetoisia.
Jotta uusi rahoituskehys voi tulla voimaan, tulee jäsenmaiden hyväksyä se yksimielisesti. Euroopan parlamentin tulee antaa aloitteelle hyväksyntä enemmistöpäätöksellä.
Mihin kannattaa kiinnittää huomiota?
EU:n monivuotinen rahoituskehys on valtava paketti, jonka yksityiskohdat tulevat muuttumaan neuvottelujen aikana moneen kertaan. Muutamaan kohtaan on kuitenkin hyvä kiinnittää erityistä huomiota.
Ensimmäinen liittyy kansallisiin ja alueellisiin suunnitelmiin. Mikäli komission aloite menisi läpi tällaisenaan, toisi se jäsenmaille merkittävästi päätäntävaltaa siitä, mihin se kohdistaa sille myönnetyn kirjekuoren varoja. Huolena on, että alueiden ja kaupunkien ääni ei kantaudu pääkaupunkeihin asti ohjelmia suunniteltaessa. Näin kävi valitettavasti koronan jälkeisen elpymis- ja palautumistukivälineen kanssa, eikä tätä virhettä kannata toistaa.
Konkreettisena esimerkkinä tästä voi nostaa esiin aloitteesta löytyvät ylimääräisen EU:n itärajalla olevien maiden tuen. Tätä tukea ei tule kohdistaa täysimääräisesti kaikista itäisimpään Suomeen, sillä itärajan suojeleminen vaatii toimivaa infrastruktuuria ja valmiuksia koko Suomelta. Myös Venäjän hyökkäyssodan taloudelliset vaikutukset näkyvät raja-alueiden lisäksi myös muualla Suomessa.
Myös yritysten on hyvä ottaa uuden rahoituskehyksen logiikka haltuun. Rahoituksen hakemisesta pitäisi ainakin teoriassa tulla helpompaa ja yksinkertaisempaa, mikä onkin kyselytutkimusten mukaan ollut yksi yleisimmistä toiveista. Kilpailukykyrahasto ja Horisontti Eurooppa -ohjelma tulisi komission aloitteen mukaan olemaan yksinkertaisempi ja nopeampi, minkä lisäksi pk-yrityksille olisi tulossa kohdistettuja hakuja eri työohjelmien sisällä. Komissio kaavailee myös EU for Business -verkostoa, joka keskittyisi ennen kaikkea pk-yritysten avittamiseen. Rahoituksen hakeminen tapahtuisi kaikissa ohjelmissa saman keskitetyn portaalin kautta.
EU-toimistomme seuraa neuvottelujen etenemistä ja tekee vaikuttamistyötä alueemme etujen mukaisesti. Päälinjojen osalta tavoitteemme mukailevat hyvin pitkälti Suomen esittämiä kantoja. Alueena edistämme meille tärkeitä asioita samanmielisten verkostoissa, mikä lisää äänemme kuuluvuutta eurooppalaisilla kentillä.
