Budjetti, osaaminen ja puolustus puhuttavat – Brysselissä etsitään ratkaisuja haasteisiin 

Heinäkuun puolella julkaistavan monivuotisen rahoituskehyksen aloite lähestyy, ja myös Euroopan parlamentin budjettivaliokunta päätti ehdotuksestaan parlamentin suuntaviivoiksi.

Tätä kirjoittaessa vappu on vietetty Brysselissäkin, joten nyt on hyvä hetki käydä läpi kevään EU-kuulumisia, sekä suunnata katsetta kohti tulevia koitoksia. Kevään mittaan Euroopan komissiosta on tullut ulos paljon ylätason strategioita, jotka alkavat muodostua konkretiaksi tulevina kuukausina. 

Yhtenä isoimmista puheenaiheista ollut MFF-aloite, eli komission aloite EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä tulee näillä näkymin ulos heinäkuun puolella. Aloite on merkittävä, sillä sen pohjalta neuvotellaan unionin budjetti vuosille 2028–2034. Aloitteen sisällöstä on saatu kevään aikana pieniä ennakkotietoja, mutta tarkemmat linjaukset ovat vielä hämärän peitossa. Komission aikaisemmin julkaiseman tiedonannon mukaan se toivoo tulevan budjetin oleva yksinkertaisempi, joustavampi ja vaikuttavampi. Rahoitusohjelmia tullaan yhdistämään ja niiden määrää karsimaan. 

Toimistomme on tuonut Tampereen ja Pirkanmaan näkemyksiä esiin muun muassa komission avoimen konsultaation kautta. Mahdollisesti käyttöön tulevien kansallisten varainkäytön suunnitelmien (single plan) osalta ensiarvoisen tärkeää on, että kaupungit ja alueet ovat aidosti mukana jo niiden suunnitteluvaiheessa. Koronapandemian seurauksena luotu elpymis- ja palautumistukiväline ei ollut onnistunut kokemus alueiden ja kaupunkien osallistamisen näkökulmasta, eikä siitä tule näin ollen ottaa liikaa mallia tulevan rahoituskehyksen suunnittelussa. Tärkeää on myös keskittyä eurooppalaisen lisäarvon luomiseen sen sijaan, että budjetista käytetään liikaa varoja kansallisten ongelmien ratkaisemiseen.  

Myös Euroopan parlamentti otti kantaa monivuotiseen rahoituskehykseen, kun sen budjettivaliokunta päätti ehdotuksestaan parlamentin suuntaviivoiksi. Parlamentti suhtautuu kielteisesti ajatukseen ottaa elpymis- ja palautumistukivälineestä mallia jäsenmaakohtaisten varainkäytön suunnitelmien laatimisessa, sillä sen mukaan paikallis- ja aluetason toimijat tulee huomioida paremmin. Parlamentti näkee komission suunnitteleman kilpailukykyrahaston sijaan tärkeänä laatia InvestEU-ohjelman ja Innovaatiorahaston mallin mukaisesti kohdennettu rahasto, joka auttaisi saamaan yksityistä ja julkista rahaa paremmin liikkeelle. Parlamentti peräänkuuluttaa puolustusinvestointien lisäämistä niin, ettei muilta tärkeiltä osa-alueilta kuten sosiaali- ja ympäristömenoista leikata. Tämä asetelma luo ymmärrettävästi painetta budjetin kasvattamiseen. Parlamentti suhtautuukin myönteisesti yhteisvelkaan, kun sillä vastataan merkittäviin eurooppalaisiin kriiseihin. Kuuma peruna lienee EU:n omat varat, joiden kehittämistä esimerkiksi komissio on osaltaan peräänkuuluttanut. Omat varat tarkoittavat varoja, jotka kerätään jäsenmaiden sijaan EU-tasolta suoraan EU:n budjettiin. Niitä voitaisiin kerätä muun muassa digiveron kautta.  

Monivuotisen rahoituskehyksen valmistelun rinnalla komissio on alkanut toimeenpanna alkuvuodesta julkaisemansa kilpailukykykompassin linjauksia. Sääntelyn yksinkertaistamiseen tähtääviä Omnibus-paketteja on tulossa touko- ja kesäkuussa lisää, kun komissio tarttuu pk-yritysten ja puolustusalan sääntelyyn. Puolustuksen rahoittamiseen on avautumassa väyliä muutoinkin, sillä komissio on ehdottanut moniin EU:n rahoitusohjelmiin mahdollisuutta hyödyntää rahoitusta myös puolustukseen. Aikaisemmin julkaistu puolustuksen valkoinen kirja tuo esiin Euroopan tärkeimmät prioriteetit ja tarpeet, jotta puolustuskyky saadaan riittävälle tasolle vuoteen 2030 mennessä. Rahoitus näyttelee luonnollisesti isoa roolia puolustuksen kehittämisessä, mutta samaan aikaan EU-maiden täytyy koordinoida puolustushankintojaan tehokkaammin ja strategisemmin. Ukrainaa täytyy tukea sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Maan integroiminen paremmin osaksi eurooppalaista puolustusinfrastruktuuria on tärkeää. Ukrainassa on ensikäden kokemusta erilaisista puolustusteknologisista tuotteista, mitä tulee hyödyntää myös muualla Euroopassa.  

Puolustusteknologioista puhuttaessa keskustelu kääntyy usein kaksikäyttötuotteisiin. Kaksikäyttötuotteiden rahoittamisen tulisi monen mielestä olla helpompaa. Mutta mitä nämä kaksikäyttötuotteet oikeastaan ovat? Yksinkertaisesti ilmaistuna ne ovat tuotteita, joita voidaan hyödyntää sekä siviili- että sotilaskäytössä. Alueellamme Pirkanmaalla on paljon erilaista osaamista näihin teknologioihin liittyen, joten tulemme sivuillamme julkiasemaan artikkelin, jossa tutustumme tarkemmin Pirkanmaalla valmistettaviin kaksikäyttötuotteisiin.  

Puolustuksen lisäksi osaamiseen liittyvät keskustelut ovat olleet ajankohtaisia. Komission aikaisemmin julkaisema osaamisunioni antaa suuntaviivat osaamisen kehittämiselle, elinikäiselle oppimiselle, osaamisen paremmalle allokoinnille EU:n sisällä eri alueiden tarpeiden mukaan sekä osaamisen paremmalle tunnistamiselle. Aihe on sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä keskeinen, sillä ikääntyvässä Euroopassa kaikki osaaminen tulee saada käyttöön mahdollisimman hyvin. Kansalaisten perustaidot ovat monessa maassa liian heikkoja, minkä vuoksi panostuksia tulee tehdä myös perusopetukseen. Ilman asiallisia perustaitoja on mahdotonta rakentaa korkeatasoista osaamista esimerkiksi tekoälyyn ja puolustusteollisuuteen liittyen. Euroopan tulee lisäksi olla nykyistä houkuttelevampi ympäristö huippuosaajille tulla opiskelemaan ja tekemään töitä. EU:n tulee pystyä vastaamaan muuttuviin osaamisvaatimuksiin, jos se haluaa parantaa kriisinkestävyyttään ja kilpailukykyään.  

EU-toimisto Tampereen reissulla 

Pääsiäisen jälkeen EU-toimistomme Katriina ja Joni kävivät Tampereella tutustumassa tarkemmin muutamiin yrityksiin ja keskustelemassa ajankohtaisista EU-aiheista. Tampereen Kauppakamarin ja EU-toimistomme yhteisvierailut olivat onnistuneita, sillä saimme paljon konkreettista tietoa alueemme yritysten näkemyksistä ja tarpeista.  

Brysseliin vietävinä terveisinä yritykset toivoivat vähemmän poukkoilevaa regulaatiota. Oman toiminnan suunnittelussa sääntely-ympäristön ennakoitavuus on ensiarvoisen tärkeää. Myös teknologianeutraaliuden merkitys päästövähennyksiin tähtäävissä tavoitteissa koetan keskeisenä. Esimerkiksi isojen maatalouskoneiden ja niiden moottoreiden valmistuksessa yritykset pystyvät vähentämään päästöjä muillakin keinoilla kuin pelkästään sähköistymistä lisäämällä. Tiettyjen teknologioiden määritteleminen ylhäältä päin ei ole yritysten näkökulmasta toivottavaa, jos tavoitteena on kuitenkin pienentää hiilijalanjälkeä. Keskusteluun nousivat myös muun muassa USA:n aggressiivinen tullipolitiikka sekä EU:n mahdollisuudet luoda vaihtoehtoja ulkomaisille teknojäteille.  

Yritysvierailut antoivat paljon lisää näkemystä alueemme vahvuuksista sekä toimijoiden EU-sääntelyyn ja rahoitukseen liittyvistä huomioista. Keskustelemme mielellämme mahdollisista haasteista tai mahdollisuuksista ja kuulemme konkreettisia esimerkkejä siitä, miten erilainen sääntely vaikuttaa yrityksen toimintaan ja arkeen.  

Toukokuun ensimmäisellä viikolla suuntaamme kohti Strasbourgia ja Euroopan parlamentin täysistuntoviikkoa. Kalenteri alkaa olla täynnä tapaamisia, joten edessä on tehokas vaikuttamismatka.