Eurooppalaisten kaupunkien kilpailukyky tarkastelussa – Eurocities arvioi kaupunkien tilaa muuttuvassa maailmassa

Eurooppalaisten kaupunkien verkoston Eurocitiecin teettämä selvitys osoittaa, että kilpailukykyyn vaikuttaa enenevissä määrin myös kriisinkestävyyteen ja turvallisuuteen liittyvät tekijät. Kaupungit kohtaavat osittain erilaisia haasteita koosta ja maantieteellisestä sijainnista riippuen, mutta tietyt haasteet jakavat kaupunkeja koosta riippumatta. Tampereelle tarkempi selvitys tuo arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi.

Eurooppalaisten kaupunkien verkosto Eurocities on teettänyt ajankohtaisen selvityksen, jossa perehdytään kaupunkien kilpailukykyyn sekä siihen vaikuttaviin tekijöihin alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Selvitys on tehty yhteistyössä Amsterdamin ammattikorkeakoulun kanssa, jonka kaupunkikehityksen professori Willem van Winden vastasi sen toteuttamisesta.

Selvityksessä oli mukana kuusikymmentä kaupunkia kahdestakymmenestäkahdesta eri maasta, ja se toteutettiin haastattelemalla kaupunkien senioritason asiantuntijoita. Suomesta selvitykseen osallistuivat Tampereen lisäksi Helsinki, Espoo, Vantaa ja Oulu. Idea selvitykselle syntyi vuoden 2025 talouskehitysfoorumissa, jossa nousi esiin tarve tuoda kaupunkien roolia paremmin näkyviin EU:n kilpailukykyasioissa. Julkaistu raportti liittyy osin Eurocitiesin lippulaivaan, vuosittain tehtävään pulssikyselyyyn, joka kohdistetaan kaupunkien pormestareille tai kaupunginjohtajille. Raportin tarkoituksena on nykytilan selvittämisen lisäksi tarjota aiempaa tarkempaa tietoa poliittiseen päätöksentekoon. Sanoma on selvä: kaupunkeja ei tule nähdä vain politiikkatoimien kohteena vaan aktiivisina kumppaneina. Kaupungeilla on merkittävää osaamista, tietoa ja innovaatiokapasiteettia, mutta samalla tietyt rajoitteet, kuten energiaan, investointeihin ja infrastruktuuriin liittyvät haasteet, hidastavat kilpailukyvyn kehitystä.

Muuttuva toimintaympäristö laajentaa kilpailukyvyn määritelmää

Eurocities määrittelee kaupunkien kilpailukyvyn kapasiteetiksi kasvattaa tuottavuutta ja luoda työpaikkoja sekä hyvinvointia pitkällä aikavälillä huomioiden samalla planetaariset rajoitteet ja varautuen ulkoapäin tuleviin shokkeihin. Selvityksessä tunnistetaan, että viime vuosina kilpailukyvyn kasvattamiseen tähtäävissä toimissa on täytynyt ottaa huomioon muun muassa turvallisuuteen ja kriisinkestävyyteen liittyviä näkökulmia, minkä seurauksena määritelmä on ikään kuin laajentunut.

Kilpailukyky on nykyisen komission ykkösprioriteetti, mikä leikkaa käytännössä kaikkia komissiosta tulevia aloitteita. On kuitenkin huomioitu, ettei kaupunkien roolia kilpailukyvyn kasvattamistalkoissa olla välttämättä muistettu ottaa huomioon riittävällä tavalla. Suurin osa taloudellisesta toimeliaisuudesta tapahtuu nimittäin kaupungeissa, ja samalla suurin osa ihmisistä ja työntekijöistä asuu kaupunkiseuduilla. Kaupunkien merkittävästä asemasta huolimatta kaupunkiulottuvuuden roolista osana kilpailukykyagendaa tiedetään ennestään melko vähän.

Selvityksen perusteella kaupungit kohtaavat ristiriidan oman vahvan osaamisperustansa ja tiukentuvien olosuhteiden välillä. Haasteet vaihtelevat isojen yli viidensadantuhannen asukkaan kaupunkien ja sitä pienempien kaupunkien välillä. Isoissa eurooppalaisissa kaupungeissa asumiseen liittyvät ongelmat luovat selvän rajoitteen osaavan työvoiman houkuttelemiseen ja pitämiseen, millä on luonnollisesti suora vaikutus kaupungin kilpailukykyyn. Pienemmissä kaupungeissa puolestaan pääoman saatavuus sekä energiahinnat nähdään selvinä kilpailukyvyn kehitystä hidastavina seikkoina. Teollisuusmaiden ja tuotantotilojen puute on selvityksen perusteella haaste niin isoille kuin pienemmillekin kaupungeille.

Toinen iso yhdistävä huoli kaupungeilla koosta ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta on se, mitä tapahtuu innovaatiovaiheen jälkeen. Usein innovaatioympäristö on kunnossa, mutta skaalausvaiheessa kohdataan ongelmia. Haaste on tunnistettu jo pitkään EU-tasolla. Selvitys erottelee kolme tietä innovaatioista laajempaan talousvaikutukseen: innovatiivisten yritysten kasvattaminen ja tutkimuksen kaupallistaminen, uusien teknologioiden levittäminen laajemmin talouteen sekä kaupunkikokeilujen käyttöönotto isommassa skaalassa.

Skaalausmahdollisuuksiin liittyen kaupungeilta kysyttiin, mitkä alat näyttäytyvät tässä mielessä kaikkein potentiaalisimmilta. Tässä kyselyssä digitalisaatio ja tekoäly, puhdas energia sekä liikenne nähtiin skaalaamisen kärkialoina. Kaiken kaikkiaan kaupungit ovat luottavaisia oman suhteellisen kilpailukykynsä kasvusta sillä varauksella, että investoinnit tehdään strategisesti, rahoitusta on riittävästi saatavilla, osaamista pystytään houkuttelemaan ja pitämään ja infrastruktuuri on toimivaa.

Kilpailukyvyn kehitykseen vaikutta yksittäisten haasteiden ja mahdollisuuksien sijaan myös isommat muutokset. Eurocitiesin selvitys tunnistaa digitaalisen siirtymän, puhtaan siirtymän sekä demografisen muutoksen tietynlaisiksi megatrendeiksi, jotka muokkaavat toimintaympäristöä pitkällä aikavälillä merkittävästi.

Digitaalisen siirtymän osalta ylivoimaisesti suurin osa (72 %) kaupungeista näkee tekoälyn tuovan enemmän taloudellisia mahdollisuuksia kuin riskejä, ja lähes kaikki (92 %) kokevat tekoälyn tuovan ratkaisuja moniin kaupunkiympäristön haasteisiin kuten liikenteeseen. Toisaalta yritysten puolella vain 20 % eurooppalaisista yrityksistä käytti tekoälyteknologiaa hyväkseen vuonna 2025, joten käyttöönotossa on EU-tasolla vielä paljon kirittävää.  

Puhdas siirtymä nähdään kaupunkien tasolta kahtiajakoisena. Suurin osa uskoo pääsevänsä Pariisin ilmastosopimuksessa sovittuisiin päästövähennystavoitteisiin, mutta samalla on selvästi nähtävillä, ettei EU-sääntely luo ennustettavaa ja vakaata investointiympäristöä vihreän teollisuuden ympärille. Demografiset haasteet nähdään puolestaan osaajavajeena. Kaupunkien työmarkkinat muuttuvat demografisen muutoksen, vaihtuvien osaamistarpeiden sekä työvoiman liikenteen seurauksena. Pienet ja syrjäisemmät kaupunkialueet ovat suuremmassa vaarassa kohdata muutosten negatiiviset seuraukset. Uudelleenkoulutus ja elinikäinen oppiminen kasvattavat merkitystään osaamistarpeiden muuttuessa nopealla tahdilla. Yleisesti voimmekin huomata, että kaikki merkittävät muutostrendit ovat monin tavoin sidoksissa toisiinsa.

Eurocitiesin kautta Tampereelle vaikuttamismahdollisuuksia, oikeaa tilannekuvaa ja kumppaneita

Tampereen kaupunkiseutu on ollut Eurocitiesin jäsen vuodesta 1996. Verkoston kautta kaupunki vaikuttaa Euroopan unionin lainsäädäntöön sekä pystyy jakamaan ja saamaan hyviä käytäntöjä muun muassa EU-rahoitusohjelmien hyödyntämiseen liittyen. Verkosto toimii myös alustana löytää sopivia eurooppalaisia kumppaneita yhteisiin projekteihin.

Eurocitiesin teettämä selvitys luo erinomaisen tilaisuuden arvioida, miten Tampereen kilpailukykytoimet suhteutuvat muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin ja minkälaisiin teemoihin kaupunkien tulee varautua pitkällä aikavälillä.

Tampereen kaupunki onkin yhdessä selvityksen tekijöiden kanssa tekemässä tarkempaa analyysiä nimenomaan Tampereen toimintaan keskittyen. Tampereen kaupungin elinkeino- ja innovaatiojohtaja Irene Vekkelin mukaan tarkempi selvitys tarjoaa tärkeää dataa tulevien toimenpiteiden valmisteluun.

”Tarkempi tutkimus tarjoaa Tampereelle mahdollisuuden peilata omia vahvuuksiamme ja kehittämistarpeitamme muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin sekä saada riippumatonta tietoa tulevien kilpailukyky- ja elinkeinopoliittisten valintojen tueksi”, Vekkeli täsmentää.

Raportti julkaistiin EU-tasolla otolliseen aikaan, sillä vuosien 2028–2034 rahoituskehysneuvottelut käyvät juuri nyt kiivaina. Seitsemälle vuodelle asetettavista raameista päätettäessä on tärkeää, että päätöksenteon tukena on riittävästi tietoa siitä, minkälaisia tekijäitä tulee ottaa huomioon Euroopan kilpailukykyä vahvistettaessa.

Raportin voi lukea kokonaisuudessaan täältä.