EU:n neuvoston puheenjohtajuus siirtyi Tanskalta Kyprokselle
Kyproksen puheenjohtajuusohjelma painottaa autonomista unionia, joka on avoin maailmalle. Turvallisuuden ja kilpailukyvyn kohentaminen säilyvät prioriteetteina. Puheenjohtajuuskausi alkaa haastavasta tilanteesta, sillä Ukrainan rauhanprosessi, Mercosur-kauppasopimus sekä Grönlannin tilanne pitävät EU-maidenjohtajat varpaillaan. EU-maiden puheenjohtajuus vaihtuu puolen vuoden välein.
Vuoden 2026 alkaessa myös EU:n neuvoston puheenjohtajuus vaihtui Tanskan antaessa viestikapulan Kyprokselle. Uuden puheenjohtajamaan aloittaessa maalla on tapana julkaista omat prioriteettinsa tulevalle puolivuotiskaudelleen. Haastavan ja nopeasti muuttuvan geopoliittisen ajan keskellä Kypros nostaa EU:n autonomian kehittämisen ykkösprioriteetikseen. Uuden puheenjohtajamaan ohjelman nimi onkin ”Autonominen unioni. Avoin maailmalle.”
Jos geopoliittinen tilanne oli haastava puoli vuotta sitten Tanskan aloittaessa puheenjohtajana, ei Kypros pääse sen helpommalla. Yhdysvaltojen toiminta Venezuelassa jakaa EU-maiden johtajien mielipiteitä samaan aikaan, kun USA:n paine Grönlantia kohtaan kasvaa. Kyproksen prioriteettilistan kärjessä onkin puolustus ja turvallisuus, mikä on jatkumoa Tanskan kaudesta. Turvallisuuden saralla se painottaa maahanmuuton hallintaa sekä Ukrainan tukemista. Tuen jatkumista Ukrainalle osoittaa 7.1. järjestettävä puheenjohtajuuskauden avajaisseremonia, johon Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskiyn odotetaan saapuvan. Kyproksen prioriteetteina ovat myös kilpailukyvyn ja sosiaalisen koheesion varmistaminen sekä tulevan monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluiden edistäminen.
Tanskaan verrattuna Kypros tuonee monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluissa enemmän painoarvoa koheesiopolitiikan roolin varmistamiseen, sosiaalisen eriytymisen kaventamiseen sekä eri maiden kehityserojen huomioimiseen. Ohjelmansa mukaan maan tavoitteena on saada kasaan tasapainoinen neuvottelulaatikko, joka pitää sisällään suuntaa antavat luvut, jotta neuvottelut pysyvät aikataulussa ja valmistelu saadaan päätökseen ajallaan.
Luonnollisesti Kypros tuo ohjelmassaan esiin turvallisuuden erityisesti merillä. Lisäksi se mainitsee maa- ja kalatalouden prioriteetikseen kalastajien ja maataloustuottajien tukemisen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, markkinoiden häiriöihin sekä kasvaviin tuotantokustannuksiin vastaamisessa. Kypros nostaa esiin myös EU:n tutkimus- ja innovaatiokehikon edistämisen. Erityismainintana se mainitsee avaruusteknologiat ja niihin panostamisen.
Kuuden kuukauden aikana ehtii tapahtua vain rajattu määrä asioita, mutta Kyproksen puheenjohtajuuskausi on monella rintamalla merkittävä. EU:n suhteet Yhdysvaltoihin ovat epävarmat, ja niiden odotetaan muovautuvan vuoden alkupuolella jonkinlaiseen, toivottavasti positiiviseen ja rakentavaan, asentoon. Ukrainan rauhanneuvottelut ovat käynnissä ja Grönlannin tilanteen ympärillä on kysymysmerkkejä samalla, kun EU pyrkii viimeistelemään pitkään väännettyä Mercosur-sopimusta Etelä-Amerikan maiden kanssa. Kaikki asiat liittyvät toisiinsa ja EU-maat koittavat olla rikkomatta hienoista tasapainoa, joka pitää kokonaisuuden jokseenkin kasassa. Samalla käydään tärkeää vaihetta neuvotteluissa tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Kaudesta voi odottaa haastavaa.
Kypros aloitti siis puheenjohtajuutensa 1.1.2026. Kausi päättyy kesäkuun lopussa. Puheenjohtajamaa kiertää puolen vuoden välein, ja kolme peräkkäistä puheenjohtajamaata muodostavat neuvoston puheenjohtajiston. Puheenjohtajamaa johtaa neuvotteluita kaikilla neuvoston tasoilla työryhmistä ministereiden kokouksiin. Lisäksi puheenjohtajamaan tehtäviin kuuluu neuvoston edustaminen suhteessa muihin EU:n toimielimiin. Käytännössä se siis pyrkii pääsemään eri lainsäädäntöaloitteista yhteisymmärrykseen Euroopan parlamentin ja komission kanssa. Puheenjohtajuusohjelma löytyy kokonaisuudessaan täältä.
