Pääkirjoitus 3/2025 – Odotuksia ja uusia mahdollisuuksia

Tällä hetkellä Bryssel elää odotuksessa. Kaikki odottavat EU-komission esitystä unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä, joka ohjaa rahan käyttöä ja siten koko toimintaa aina 2030-luvun puoliväliin asti. Tiimimme tekee siitä tuoreeltaan analyysin heinäkuun helteillä. Ei siis lähdetä spekuloimaan, vaan palataan tähän aiheeseen loppukesällä. Varmaa on vain se, että isoja muutoksia on luvassa, kun toista kauttaan EU-komissiota johtava Ursula von der Leyen vaikuttaa mittaavan ulos koko poliittisen painoarvonsa.

Keskeinen vaikuttamisteemamme on edelleen puolijohteiden kehitys. Ala on vahvassa kasvussa ja epävarmoina maailmanpolitiikan aikoina sen merkitys on noussut aivan kriittiseksi. Tämä on meille erinomainen mahdollisuus ja olemme eturintamassa. Niin sanottu toinen sirusäädös eli European Chips Act vol. 2 tullaan julkistamaan näillä näkymin Suomessa reilun vuoden päästä. Asiantuntijamme osallistuvat sen valmisteluun monien eri kanavien kautta. Haluamme varmistaa, että sirujen koko arvoketjun merkitys ymmärretään ja sitä kehitetään tasapainoisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on riittävästi yrityksiä, jotka haluavat kehittää siruja omiin tarpeisiinsa, jolloin ne voivat olla asiakkaita eurooppalaiselle sirutuotannolle. Tämä edellyttää vahvaa kehitystoimintaa ja suunnittelua, joka on vahvuutemme.

Meillä on tukenamme vahva kumppanuus esimerkiksi European Design Platformissa belgialaisen IMEC:in kanssa, ja olemme Suomen osaamiskeskuksen vetovastuussa, jossa kumppaneinamme ovat VTT, Oulun yliopisto ja Joensuun fotoniikkakeskittymä. Avaintoimija on luonnollisesti Tampereen yliopiston Hervannan kampus. On hienoa, että Tampereen kaupunki jatkaa panostuksia ohjelmaan huolimatta kuntatalouden haasteista. Tulevaisuuden kasvuun pitää uskaltaa panostaa ja se Tampereella on aina osattu.

Niin puolijohteisiin liittyvä kuin laajemminkin toinen keskeinen teemamme on puolustus ja turvallisuus. Vaikutamme siihen, että nyt rakenteilla olevia sirupilottilinjoja voidaan hyödyntää myös puolustusalan tarpeisiin. Tässäkin mielessä Euroopan herääminen oman turvallisuutensa puolesta on hyvä asia tuoden meille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Olemme jo pienimuotoisesti saaneet esimerkiksi ranskalaisen kumppanin mukaan EU-projektiin. Se on juuri tällä toimialalla mielenkiintoinen, joskaan ei helppo ilmansuunta. Miksi mainitsen Ranskan, kertoo siitä, että haasteemme on suurten maiden protektionismi erityisesti puolustuksen alalla. Suomalaisten eurooppalaisessa mittakaavassa pienten toimijoiden ei ole helppo päästä markkinoille suurten jyrätessä, vaikka tuotteet olisivatkin innovatiivisempia. Tämä on asia, jota pidämme aktiivisesti esillä.

Brysselin näkökulmasta rajallisilla resursseillamme on tehtävä valintoja ja oltava siellä missä tapahtuu. Valinnat ovat meille selvät ja yhdessä sovitut eli nyt agendalla ovat puolijohteet ja sitten puolustus. Kun tiedämme lisää tulevista mahdollisuuksista, jatkamme niiden parissa. Oma paikkansa on ainakin hyvinvointi- ja terveysalalla sekä luonnollisesti jatkamme vahvaa kehitystyötä älykaupunkikehityksessä ja datataloudessa. Hyvästä luotettavan kumppanin maineesta on hyötyä ja sellaisena meidät tunnetaan erityisesti kaupunkikehittämisen verkostoissa.

Toivotamme hyvää kesää Brysselistä ja palaamme linjoille rahoitusasioiden parissa.