Millaisia osaamistarpeita on tulevaisuuden Euroopassa? Entä millaiset terveiset lähettäisit kansainvälistä uraa pohtiville nuorille? – TAMKin johto vastaa lukiolaisharjoittelijan kysymyksiin 

Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto sai viime viikolla isännöidä toimistollaan Tampereen ammattikorkeakoulun ja eurooppalaisten korkeakoulujen UNINOVIS-allianssin edustajia. Allianssin Board of Presidents and Management -kokouksessa keskusteltiin esimerkiksi tavoista lisätä korkeakoulujen eurooppalaista yhteistyötä ja vahvistaa verkoston vaikuttavuutta. Kokouksen ohessa TAMKin rehtori Mika Hannula, TKI-vararehtori Ari Sivula, osaamispäällikkö Pauliina Mansikkamäki sekä UNINOVIS-projektipäällikkö Tiina Koskiranta pääsivät vastaamaan lukioharjoittelijan kysymyksiin. Vastauksissa korostuivat tki-toiminnan ja kansainvälisisyyden merkitys. 

Mikä on UNINOVIS? 

Kahdeksasta eurooppalaisesta korkeakoulusta koostuva UNINOVIS-verkosto vietti kaksi päivää läkähdyttävässä helteisessä Brysselissä. Korkeakouluista koostuvien allianssin tapaamisessa keskusteltiin muun muassa korkeakoulujen hallinnollisista asioista, allianssin tarkoituksesta ja tulevaisuudesta sekä vaikuttavuuden lisäämisestä erityisesti TKI-toiminnan avulla. Verkosto kokoontuu tällaisiin tapaamisiin noin kaksi kertaa vuodessa ja muuten kokoustaa etänä. UNINOVIS on tavallisesta poikkeava korkeakouluverkosto, koska se on määrittänyt keskittyvänsä nimenomaan sovelletun datan merkityksen ymmärtämiseen ja kestävään hyödyntämiseen. Pitkän tähtäimen tavoitteena on tehdä UNINVOSISista Euroopan johtava datatieteisiin keskittyvä yliopisto. 

UNINOVIS-allianssin merkitystä ja tulevaisuutta sekä Tampereen ammattikorkeakoulun päätymistä yhteisöön avaa TAMKin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta vastaava vararehtori Ari Sivula. 

Miksi UNINOVIS on tärkeä TAMKille? 

–  UNINOVIS on TAMKille tärkeä allianssi. Se edistää koulutustamme, mutta ennen kaikkea TKI-toimintaamme. Tavoitteenamme on kolminkertaistaa TKI-volyymimme ja -vaikuttavuutemme, ja UNINOVIS on yksi tärkeä kokonaisuus tämän päämäärän saavuttamisessa, Sivula toteaa. 

Entä, miten TAMK päätyi UNINOVIS-allianssiin? 

– TAMK oli yksi aktiivisimmista toimijoista, kun UNINOVIS-korkeakouluallianssia alettiin rakentamaan. Laadukkaan valmistelutyön ansiosta allianssi hyväksyttiin lopulta huippupisteillä. Suuri kiitos tästä kuuluu osaaville hankevalmistelijoille, Sivula kertoo. 

Yhteistyöallianssin lähitulevaisuuteen kuuluu muun muassa sen seuraavien vuosien rahoituskysymysten ratkaiseminen, yhteisten tavoitteiden ja visioiden muuttaminen konkretiaksi esimerkiksi opiskelijaohjelmien avulla sekä eurooppalaisuuden vahvistaminen koulutuksessa. 
 
 
Tulevaisuuden osaamistarpeet Euroopassa 
 
Hyvänä aasinsiltana eurooppalaisuuden vahvistamisesta päästäänkin eurooppalaiseen osaamiseen. Maailmanmurros ja megatrendit vaikuttavat kaikkeen, myös korkeakoulutukseen. 2000-luvun teknologinen kehitys hakee historiasta vertaistaan. Digitalisaatiosta on tullut normi ja tekoälykin on ottanut vakituisen paikan yhteiskunnassamme. Mikäli haluaa pysyä kehityksessä mukana, uudet ajat vaativat uusien taitojen oppimista. Mutta, mitä ovat nämä tulevaisuuden osaamistarpeet ja, miten TAMK vastaa niihin? Asiaa kommentoi TAMK:in rehtori Mika Hannula. 
 
– Euroopan keskeiset osaamistarpeet liittyvät kaupallistamiseen, riskirahoitukseen, kansainväliseen liiketoimintaan, yrittäjyyteen sekä teknologian siirtoon. Eurooppa on vanha sivistysalue, mutta se on jäänyt jälkeen osaamisalueilla, jotka ovat luonteelta utilitaristisia ja suoraan maanosan kilpailukykyyn vaikuttavia. TAMK tekee osansa näiden osaamistarpeiden vahvistamisessa panostamalla aiempaa enemmän monialaiseen soveltavaan tutkimukseen sekä yrittäjyyskasvatukseen, Hannula toteaa. 
 
Tampereen ammattikorkeakoulussa on melkein 70 erilaista koulutusohjelmaa, joista jokainen pyrkii antamaan mahdollisimman kattavat ja kansainvälisesti kilpailukykyiset opit opiskelijoilleen. Hannulan nostamien suurten kysymysten lisäksi TAMKin tavoitteena on myös opettaa opiskelijoilleen työpaikoilla ja muissa yhteisöissä toimimisen perustaitoja, joita TAMKin osaamispäällikkö Pauliina Mansikkamäki nostaa esille: 
 

–  Me opetetaan opiskelijoille täsmällisyyttä ja projektitaitoja eli sitä, että asiat tehdään aikataulussa ja sovitusti. Se on ehkä myöskin se suomalainen asenne, mitä me tuodaan UNINOVIS:een, Mansikkamäki kuvailee. 
 
Terveiset kansainvälistä uraa pohtiville nuorille 

Kansainvälisistä jännitteistä huolimatta maailmassa on eniten kansainvälistymismahdollisuuksia kuin koskaan aiemmin. Erilaisia mahdollisuuksia on lukuisia, niin Euroopan kuin maailman laajuisia. Kansainvälistyminen avaa uusia ovia ja näkökulmia. Ei tullutkaan yllätykseksi, että jokainen TAMK:in edustaja kannusti ehdottomasti hakemaan kansainvälisiä kokemuksia. 
 
Kysyttäessä terveisiä kansainvälistä uraa pohtiville nuorille, UNINOVIS-verkostoasioihin keskittyvä projektipäällikkö Tiina Koskiranta nostaa esiin monia eri näkökulmia. 
 
– Pitkän korkeakoulu-uran kokemuksella uskallan väittää, että kansainvälinen ura urkenee nopeasti niille, jotka opiskeluaikana osallistuvat kansainvälisiin juttuihin, tarttuvat erilaisiin tilaisuuksiin sekä menevät ja tekevät. Tänä päivänä on niin paljon mahdollisuuksia tarjolla. Esimerkiksi UNINOVIS-allianssissa opiskelijat voivat tulevaisuudessa suorittaa joustavasti opintojaan missä tahansa UNINOVIS-partnerikorkeakoulussa. Harjoittelun voi tehdä ulkomailla, kotona tehtäviin opintoihin tulee lisää kansainvälisiä osioita, ja niin opiskelijoita kuin henkilökuntaa kannustetaan liikkuvuuteen ja muilta oppimiseen sekä yhteiseen tutkimukseen, Koskiranta toteaa ja jatkaa: – Meillä ei ole oikein mitään alaa tänä päivänä, missä kansainvälisyyttä ei tarvittaisi. Se on ihmisten kanssa toimimista ja sen oppii tekemällä. Joten ehdottomasti: menkää ja tehkää, Koskiranta kannustaa. 

Myös vararehtori Sivula nostaa esiin kansainvälistymisen välttämättömyyden. 
 
– Kansainvälisyys on nykyään välttämättömyys. Nykypäivän ja tulevaisuuden liiketoimintaympäristöt ovat lähtökohtaisesti aina kansainvälisiä. Kansainvälinen osaaminen kannattaa monesta syystä, ja siihen on paljon mahdollisuuksia korkeakouluissa. Opiskelijan kannattaa suunnata opiskelu- tai harjoitteluvaihtoon, minkä lisäksi kotikansainvälistyminen on erinomainen väylä kehittää taitojaan, Sivula muistuttaa. 
 

TAMKin delegaation puheista päätellen, kansainvälistymiselle ei ole yhtä valmiiksi määrättyä reittiä, vaan jokaisella on mahdollisuus kehittää omaa kielitaitoa, ajatuksia sekä vuorovaikutusta juuri itselle sopivalla tavalla. Vastauksissa painottuvat nimenomaan se, että pitää vain uskaltaa olla rohkea sekä kohdata erilaisia tilanteita ja kulttuureja. Täydellinen ei esimerkiksi kielitaidon tai kulttuurituntemuksen tarvitse olla, kunhan on avarakatseinen ja valmis oppimaan uutta. 

UNINOVIS-verkoston tapaamisessa vaihdettiin ajatuksia ja vahvistettiin kumppanuuksia (Kuva: Sami Järvinen / tampere.eu)

Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimistolla kasvava merkitys TAMKille 
 
Kiinnostavan korkeakoulu- ja osaamiskeskustelun jälkeen käännämme katseen kohti Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimistoa, jonka yhtenä rahoittajista TAMK toimii. Korkeakoulun rehtorit vastaavat, millainen merkitys EU-toimistolla on nimenomaan TAMKille. 

– Merkitys on kasvava. TAMKin keskeinen strateginen tavoite on vahvistaa soveltavaa tutkimustaan, joka edellyttää nykyistä enemmän kansainvälistä yhteistyöstä sekä EU-lähtöisen rahoituksen hankintaa. Odotuksemme Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimistoa kohtaan tämän tavoitteemme edistämisessä ovat korkealla, rehtori Hannulla kertoo. 

– On kasvava merkitys. Parisen vuotta toimineen Tampereen seudun EU-toimiston avulla laajennamme vaikuttavuuttamme ja etsimme uusia väyliä erityisesti TKI-toiminnan vahvistamiseen verkostojen kautta. TAMKin näkökulmasta toiminta on kehittynyt hyvään suuntaan, Sivula kommentoi. 

Mitä odotat tulevalta? 

Torstain kokouspäivä on juuri alkamaisillaan, mutta vielä on aikaa viimeiselle kysymykselle. Alun perin kevennykseksi tarkoitettu kysymys muodostuu yllättävänkin syväksi, jos sitä alkaa pohtimaan enemmän. TAMKin edustajat saivat lopuksi vastata, mitä he odottavat tulevalta. 

– TAMK on jo nyt Suomen arvostetuin ammattikorkeakoulu nuorten aikuisten keskuudessa. Rehtorina odotan, että se ottaa paikkansa paitsi erittäin arvostettuna kouluttajana, niin myös kansallisena eturivin soveltavan tutkimuksen tekijänä. Henkilökohtaisesti odotan juuri nyt kesälomaani, joka alkaa heti tämän kokousmatkan jälkeen, rehtori Hannula toteaa. 

– On todella tärkeää, että nuorilla on näkymä ja toivo paremmasta, ja että heillä on mahdollisuus vaikuttaa ja luoda hyvää eurooppalaista tulevaisuutta. Korkeakouluilla on suuri merkitys siinä, miten nuoret ja mikseivät aikuisetkin näkevät tulevaisuuden, jotta ymmärtäisimme, että yhdessä voimme luoda sen paremman tulevaisuuden ja maailman, projektipäällikkö Koskiranta kuvailee. 

Vararehtori Sivula ja osaamispäällikkö Mansikkamäki kertovat, että korkeakoulun lukuvuosi on viimeistä silausta vaille paketista ja molemmat heistä odottavat innolla pian alkavaa kesälomaa. Sinne suuntaa myös viimeistään heinäkuussa Brysselin EU-instituutiot. Bon été !