Jäsenmaiden katseet tulevassa rahoituskehyksessä – Komissio reflektoi unionin tilaa
Jäsenmaat alkavat muodostaa kantojaan komission MFF-esitykseen samalla, kun sääntelyn yksinkertaistamiseen ja ilmastotavoitteisiin liittyvät aloitteet etenevät vaihtelevaa tahtia. EU-toimiston työpöydällä on muun muassa rahoitusinfojen järjestämistä ja vaikuttamistyötä.
Aamut ovat alkaneet viilentymään Brysselissäkin, mikä on sen merkki, että syyskausi on jo kovassa vauhdissa. Tutut aiheet etenevät ja EU-toimisto vaikuttaa yhdessä verkostojensa ja sidosryhmiensä kanssa omien prioriteettiensa pohjalta.
Jonkinlaisen lähtölaukauksen Euroopan unionin syksyyn antoi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin unionin tilaa koskeva linjapuhe. Puheessa korostuivat odotetut teemat puolustuksen ja kilpailukyvyn ollessa huomion keskipisteinä. Ajankohta oli osuva, sillä juuri edellisenä yönä Puola joutui ampumaan venäläisiä lennokkeja alueellaan. Puheenjohtaja käyttikin tiukkaa retoriikkaa kuvatessaan globaalia turvallisuuspoliittista tilannetta.
Toisaalta von der Leyen toi esiin laajasti muitakin teemoja, kuten eri Euroopan kaupunkien asuntopoliittiset haasteet, ilmasto- ja ympäristötoimien tärkeyden sekä demokratian ja vapaan lehdistön suojelemisen. Puheenvuorossa korostuivat nykyisen komission keskeisimmät prioriteetit, jotka muodostavat myös ytimen komission ehdotuksessa seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi.
Monivuotinen rahoituskehys, eli MFF, on Euroopan unionin merkittävin poliittinen ohjauskeino. Seitsemälle vuodelle asetettava budjetti määrittää sektorikohtaiset menokehykset sekä rahan jaon rakenteen ja kriteerit. Komission esitys painottaa kilpailukykyä, teknologista suvereniteettia sekä puolustuksen ja turvallisuuden kehittämistä, unohtamatta puhtaan siirtymän ja hiilestä irtaantumisen merkitystä.
Alueemme näkökulmasta komission esityksessä on paljon hyviä asioita. Yksinkertaistamisen ja joustavuuden lisääminen on toivottavaa, ja rahoituksen hakemisen sujuvoittaminen helpottaa esimerkiksi pk-yritysten mahdollisuuksia hakeutua EU-projekteihin mukaan. Pirkanmaalla niin sanotun kilpaillun rahoituksen kotiuttamine on ollut kuluneella kaudella menestyksekästä. Tampereen yliopiston johdolla alueellemme on virrannut Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitusta aikaisempaa enemmän, minkä lisäksi monet yritykset ovat onnistuneet pääsemään EU-rahoitukseen kiinni. Komission ehdotuksessa tutkimus- ja innovaatiorahasto Horisontti Eurooppa lähes kaksinkertaistuisi. Erinomaisuus säilyy rahoituksen perusteena jatkossakin, eikä ohjelman rakenteeseen tule merkittäviä muutoksia.
Uutena instrumenttina komission esityksestä löytyy kilpailukykyrahasto, joka toimii tiiviissä yhteydessä tutkimus- ja innovaatio-ohjelman kanssa. Kilpailukykyrahaston prioriteetit määrittyvät neljän politiikkaikkunan kautta. Ikkunat ovat erinomaisesti linjassa alueemme vahvuuksien kanssa, joten Pirkanmaalla uutta instrumenttia voidaan odottaa mielenkiinnolla.
Rahoituskehyksen isoin siivu menee kansallisiin ja alueellisiin kumppanuusohjelmiin, joihin kuuluu muun muassa nykyiset maataloustuet sekä koheesiopolitiikan varat. Kansallisten ja alueellisten suunnitelmien osalta pallo on vahvasti valtioneuvoston kanslian päädyssä, sillä ohjelmien valmistelu ja suunnittelu johdetaan hyvin jäsenmaavetoisesti. Pirkanmaan näkemykset kuuluvat Helsinkiin esimerkiksi Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien yhteisen verkoston sekä kuutoskaupunkien verkoston kautta.
Monivuotinen rahoituskehys säilyy enemmän tai vähemmän pöydällä jatkossakin, sillä jäsenmaiden muodostettua kantansa alkavat ne neuvottelemaan kehyksestä ja sen yksityiskohdista tarkemmin Kehyksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2028 alussa. Toivottavaa olisi, että sopuun päästäisiin hyvissä ajoin, sillä muuten kehyksen toimeenpanon aloitus viivästyy.
Monivuotisen rahoituskehyksen ollessa vahvasti pinnalla useissa keskusteluissa on syytä muistaa, että unionissa tapahtuu jatkuvasti muutakin ja merkittäviä asioita viedään eteenpäin. Sääntelyn yksinkertaistamispaketteja, eli niin sanottuja Omnibus-menettelyjä menee parlamentin käsittelyyn pitkin syksyä. Yksinkertaistamispaketeilla komissio pyrkii tekemään sääntelystä sujuvampaa ja tehokkaampaa poistamalla päällekkäisyyksiä ja liiallisiksi katsomiaan velvoitteita. Komission jokainen pääosasto on valjastettu etsimään omalta toimialaltaan yksinkertaistamista tai karsimista vaativaa sääntelyä.
Myös ilmastotoimien osalta unionissa menee eteenpäin keskeisiä päätöksiä. Komissio antoi aikaisemmin esityksensä EU:n ilmastotavoitteista vuodelle 2040. Tavoitteena on päästöjen leikkaaminen 90 %:lla vuoden 1990 tasoon nähden. Asia on nyt jäsenmaiden pöydällä, ja lopullinen päätös tullaan tekemään jäsenvaltioiden päämiesten kesken, sillä näin merkittävän asian nähdään olevan ilmastoministerien tuloskorttien yläpuolella. Tavoitteiden hyväksymisestä saattaa tulla vielä vääntöä, sillä esimerkiksi Ranska on kääntänyt linjaansa ja hypännyt rauhallisempaa päästöleikkaustahtia ajavien maiden kelkkaan, siirtyen suoraan etupenkille ottamalla ohjakset omiin käsiinsä.
Myös EU-toimiston kädet ovat syksyllä täynnä. Vaikuttamistyön lisäksi luvassa on muun muassa erilaisten webinaarien ja pienempien tilaisuuksien järjestämistä. Yhtenä isona tavoitteena on olla mahdollistamassa pirkanmaalaisten yritysten tietoisuuden ja osaamisen lisääntymistä EU-rahoituksen hyödyntämisessä. Uuden rahoituskehyksen neuvottelut ovat jo alkaneet, mutta on tärkeää olla aktiivisesti hakemassa nykyisen kehyksen viimeisten vuosien rahoituskierroksista vauhtia tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
