Eurooppa-neuvostossa vaikeuksia löytää yhteisymmärrystä – Gazan tilanne yksi jäsenmaita jakavista kysymyksistä
EU-maiden johtajat kokoontuvat vähintään neljä kertaa vuodessa EU-huippukokoukseen. Tällä kertaa asialistalla olivat muun muassa, puolustus, kilpailukyky, Ukraina ja Lähi-itä.
Eurooppa-neuvosto kokoontui torstaina 26.6. huippukokoukseen, jossa käsiteltiin Euroopan unionin kilpailukykyä, turvallisuutta, laajentumista, maahanmuuttoa sekä Ukrainan ja Lähi-idän tilanteita. Neuvosto ilmaisi kantansa käsiteltäviin aiheisiin ja tarkasteli aiempia päätöksiä muun muassa puolustukseen liittyen. Suurempia päätöksiä ei kuitenkaan saatu aikaan, sillä jäsenmaiden kesken oli erimielisyyksiä, ja esimerkiksi uutta Venäjän pakotepakettia ei vielä saatu päätettyä Slovakian asetuttua sitä vastaan.
Ukrainan osalta Eurooppa-neuvosto ilmaisi vankkumattoman tukensa ja toisti tuomitsevansa Venäjän toimet. Se sanoi olevansa sitoutunut kokonaisvaltaisen, oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan rakentamiseen odottaen Venäjältä todellista poliittista tahtoa tulitaukoon. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi oli kokouksessa paikalla etäyhteyksin, ja neuvosto kävi keskustelua hänen kanssaan. Jäsenmaat totesivat olevansa valmiita osallistumaan Ukrainan turvatakuisiin, ja neuvosto painotti niin sotilaallisen kuin poliittisen, taloudellisen ja humanitaarisenkin avun tärkeyttä Ukrainalle. Pakotteiden jatkosta sovittiin, ja uudesta pakotepaketista ilmoitettiin päätettävän mahdollisimman pian. Neuvosto kiitti Ukrainaa nopeista toimista kohti Euroopan unioniin liittymistä ja totesi, että pian ollaan valmiita seuraavaan askeleeseen prosessissa. Unkari on asettunut liittymistä vastaan, minkä takia asiassa ei kuitenkaan voitu edetä sen enempää.
Lähi-idän tapahtumissa Israel oli vaikea aihe, sillä Saksan johtama maaryhmä ei olisi halunnut käsitellä ihmisoikeusloukkauksia ollenkaan, kun taas esimerkiksi Espanja puhui Israelin toimista suoraan kansanmurhana. Yksimielisyyttä löytyi silti pakotteissa israelilaisia väkivaltaisia siirtokuntalaisia kohtaan, vaikkakin Unkari vastusti varsinaista päätöstä. Lopullisiin päätelmiin kirjattiin, että Eurooppa-neuvosto haluaa vähentää eskalaatiota, mahdollistaa avun tarpeen mukaan ja on sitoutunut kahden valtion malliin. Gazan katastrofaalinen humanitaarinen tilanne huomioitiin ja vaadittiin välitöntä tulitaukoa, panttivankien vapauttamista sekä avun päästämistä Gazan alueelle. Israelin ja Euroopan unionin assosiaatiosopimuksesta sen sijaan mainittiin, että asiasta keskustellaan lisää myöhemmin. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin Irania – painotettiin kansainvälistä oikeutta, diplomatiaa ja sitä, ettei Iranilla saa olla ydinasetta – Syyriaa sekä Libanonia.
Keskiössä huippukokouksessa olivat myös Euroopan unionin puolustus ja kilpailukyky. Unionin itsenäisyyttä korostettiin ja vahvuuden katsottiin olevan hyväksi maailmanlaajuisellekin turvallisuudelle. Toimia kohti puolustusvalmiutta vuoteen 2030 mennessä haluttiin tehostaa yhteistyön ja yhteensovittamisen sekä investointien kautta. Myös sisäisestä turvallisuudesta oltiin huolissaan järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja väkivaltaisuuksien osalta sekä verkossa että sen ulkopuolella. Tukea puolustus- ja turvallisuusmenoihin toivottiin muilta lainsäätäjiltä unionissa. Kilpailukyvystä puhuttiin kestävän menestyksen takaajana Euroopalle ja sitä varten ilmaistiin tarve panostaa innovaatioon, teknologiseen johtajuuteen, sisämarkkinoihin, teollisuuteen ja sääntelyn yksinkertaistamiseen.
Eurooppa-neuvosto käsitteli lisäksi Moldovan ja Länsi-Balkanin tilanteita liittymiseen liittyen, muita yksittäisiä unionin ulkopuolisia kohteita sekä muuttoliikettä. Neuvoston mukaan tulisi ehkäistä laitonta maahanmuuttoa, taistella välineellistämistä, ihmiskauppaa ja salakuljetusta vastaan, parantaa toimia palauttamista koskien sekä etsiä luotettavia kumppaneita unionin ulkopuolelta.
Instituutiona Eurooppa-neuvosto edustaa jäsenmaita ja päättää unionin laajemmista politiikan suuntaviivoista. Huippukokouksiin kokoontuvat jäsenmaiden johtajat, ja neuvoston puheenjohtajana toimii tällä hetkellä António Costa. Eurooppa-neuvosto kokoontuu yleensä neljä kertaa vuodessa, mutta tarvittaessa useamminkin. Viime vuosina on järjestetty useampia ylimääräisiä kokouksia. Neuvostossa pyritään yleensä konsensusperiaatteeseen, eli löytämään yhteisymmärryksellä kompromissi ratkaisuksi, mutta muuten valtioiden johtajat äänestävät päätöksistä. Lainsäädäntöehdotuksissa riittää määräenemmistö, eli jos tarpeeksi suuri määrä jäsenmaita ja suhteessa tarpeeksi suuri osa unionin kokonaisväestöstä kannattaa ehdotusta, se menee läpi. Muuten vaaditaan yksimielisyys, eli kaikkien jäsenmaiden on oltava samalla kannalla. Tämän takia viimeisimmässäkin kokouksessa osa asioista jäi vielä päättämättä.
