Von der Leyen selvisi luottamusäänestyksestä
Kuluneella viikolla Euroopan parlamentti kokoontui Strasbourgiin täysistuntoviikolle. Tällä kertaa keskustelut saivat paljon medianäkyvyyttä, sillä patrioottiryhmän aloitteesta parlamentti äänesti komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin luottamuksesta. Äänestys osui keskelle USA:n ja EU:n välisiä tullineuvotteluita. Myös EU:n ja Kiinan suhteet ovat puhuttaneet.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen joutui torstaina puolen päivän aikaan jännittämään, kun Euroopan parlamentti äänesti hänen luottamuksestaan. Ennakkoarvioiden mukaisesti äänestystulos oli kuitenkin lopulta selvä – puheenjohtaja saa jatkaa tehtävässään. Euroopan patriootit -ryhmän aloitteesta lähtenyt luottamusäänestys toi kuitenkin esiin parlamentissa kytevän tyytymättömyyden Euroopan komissiota kohtaan, eikä näytösluonteinen äänestys varsinaisesti parantanut istuvan puheenjohtajan asemaa. Von der Leyen joutui tekemään myönnytyksiä S&D -ryhmälle, jotta he eivät asetu puheenjohtajaa vastaan. Keskustaan ja vasemmalle suuntautuvat ryhmät ovat olleet tyytymättömiä EPP-ryhmän tapaan liittoutua laitaoikeiston kanssa muun muassa ilmastokysymyksiin liittyvissä äänestyksissä.
Von der Leyenin luottamusäänestyksen lisäksi parlamentti keskusteli heinäkuussa aloittaneen puheenjohtajamaa Tanskan puolivuotiskauden prioriteeteista. Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin alustamassa keskustelussa nostettiin esiin perinteisiä huomioita ja näkökantoja. Kilpailukykyyn ja puolustukseen panostaminen sai kannatusta, osa toivoi Tanskalta aktiivista otetta vuoden 2040 ilmastotavoitteista sopimiseen, osa painotti toimia laitonta maahanmuuttoa vastaan toisten muistuttaessa avun antamisen tärkeydestä niille, jotka tarvitsevat Euroopasta turvapaikkaa.
Tanskan prioriteettien lisäksi keskustelua käytiin luonnollisesti myös ensi viikolla julkaistavasta monivuotisen rahoituskehyksen aloitteesta. Meppien puheenvuoroissa korostuivat muun muassa tasapaino ennustettavuuden ja joustavuuden välillä. Unioni tarvitsee kriisitilanteiden varalle mahdollisuuden uudelleen kohdistaa varoja budjetin sisältä, mutta samaan aikaan rahoituksen täytyy olla riittävän ennustettavaa. Esiin nostettiin myös koheesiovarojen, maataloustukien sekä sosiaalirahaston rooli, ja muistutettiin unionin omien varojen kehittämisen tärkeydestä.
Parlamenttiviikon yksi keskeisistä puheenaiheista oli kuitenkin USA:n tullipolitiikka. EU:n kauppasuhteissa toimivaltaa käyttävä Euroopan komissio on käynyt tiiviitä neuvotteluja USA:n kanssa, tarkoituksenaan välttää suuret tullimaksut. Sopimusta odotetaan lähipäivinä. USA on jo kerennyt asettaa monelle maalle, kuten Japanille ja Kanadalle, korkeita tulleja. Kanadan osalta tullimaksut ovat 35 %:n tasolla.
Tullipolitiikan lisäksi katse kiinnittyi viime viikon lopulla Kiinaan, missä EU:n ulkopoliittinen edustaja Kaja Kallas keskusteli maan ulkoministeri Wang Yin kanssa. Keskusteluissa Wang myönsi, ettei Kiina halua nähdä Venäjän häviävän Ukrainaa vastaan aloittamaansa hyökkäyssotaa, sillä se pelkää USA:n keskittävän huomionsa Tyynellemerelle hyökkäyssodan päätyttyä. Komission puheenjohtaja von der Leyen kiiruhti tuomitsemaan Kiinan toimet ja painotti, että Venäjän tukeminen estää Kiinan ja EU:n suhteiden kehittämisen.
Viime viikkoina EU on siis kohdannut epävakautta niin unioni ulkopuolelta kuin sen sisältäkin. Euroopan komissio julkaisee monivuotisen rahoituskehyksen aloitteensa heinäkuun puolivälissä. Hieman tämän jälkeen Euroopan parlamentti hiljenee vähäksi aikaa kesätauolle. Tauon jälkeen syksy tuokin tullessaan pitkät neuvottelut tulevasta rahoituskehyksestä niin parlamentissa kuin jäsenmaidenkin kesken.
Tulemme sivuillamme analysoimaan tulevaa monivuotista rahoituskehystä ja siihen liittyviä tulevia neuvotteluja. Rahoituskehys on alueellemme erittäin tärkeä vaikuttamisen paikka, sillä kehys määrittelee, millä perusteella, miten ja mihin kohteisiin EU:n varoja kohdistetaan seuraavan seitsemän vuoden aikana.
