Uusi agenda kaupungeille jättää toivomisen varaa

Euroopan komissio julkaisi 3.12.2025 uuden kaupunkiagendan, jota se on valmistellut kuluneen vuoden aikana. Agendassa se kuvaa kaupunkien nykytilaa, haasteita sekä nykyisiä rahoitusinstrumentteja luoden myös visiota tulevaisuuden eurooppalaisista kaupungeista. Konkreettiset toimenpiteet jäävä kuitenkin harmillisen vähäisiksi, eikä kytkös tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen ole riittävän tiivis.

Kaupunkien roolista osana Euroopan unionia on keskusteltu tiiviisti viimeisen vuoden aikana. Tiedossa on ollut, että Euroopan komissio julkaisee tämän vuoden puolella uuden kaupunkiagendan, jossa kaupunkien roolia vahvistetaan osana unionia. Kesän ja syksyn aikana kaupunkien aseman yllä on leijunut kysymysmerkkejä, sillä heinäkuussa julkaistu komission esitys tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ei ainakaan vahvista kaupunkien asemaa osana rahoituskehystä ja sen hallintorakenteita.

EU:n uusi kaupunkiagenda julkaistiin joulukuun kolmantena päivänä. Komission tekstissä kuvaillaan laajasti kaupunkien roolia monien haasteiden ratkaisijana, innovaatioiden ja talouskasvun alustoina sekä enenevissä määrin ihmisten asuinpaikkana. Eurooppalaisista noin 75 prosenttia asuu kaupungeissa, ja luku on kasvanut tasaisesti eri puolilla mannerta. Kaupunkilaisten haasteina ovat komission mukaan muun muassa kohtuuhintaisen asuinpaikan löytyminen, kasvavat energiakustannukset, saavutettavuus, köyhyys sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Komission tilannekuvauksen mukaan isommat kaupungit toimivat tärkeinä innovaatiokeskuksina, kun taas pienempien kaupunkien pitäisi pystyä tarjoamaan riittävästi palveluita asukkailleen. Agendan tarkoituksena on luoda kaupungeille tulevaisuuden visio, yksinkertaistamaan lainsäädännöllistä toimintaympäristöä sekä varmistamaan riittävä rahoitus nykyisellä ja tulevalla rahoituskaudella. Komissio konsultoi laajasti eri sidosryhmiä agendaa valmistellessaan viime keväästä alkaen. Se on myös kuunnellut kaupunkeja etsien parhaita käytäntöjä.

Yksi näistä parhaista käytännöistä löytyy Suomesta. Agendassa mainitaan Suomen kestävän kaupunkikehittämisen strategia ja valtion ja kaupunkien (C19) ekosysteemimalli hyvänä esimerkkinä koheesiovarojen hyödyntämisestä.

Mitä agenda tuo kaupungeille?

Kuten mainittu, agenda kuvailee hyvin monipuolisesti kaupunkien roolia osana erilaisia ilmiöitä. Ne ovat avainroolissa matkailun edistämisessä, ovat tärkeitä liikenteen solmukohtia sekä kehittävät erilaisia digitaalisia ratkaisuja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin. Tästä löytyy hyviä esimerkkejä esimerkiksi Tampereelta, jossa on toimittu edelläkävijöinä digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä osana kaupunkikehittämistä.

Agendassa kuvaillaan myös nykyisiä rahoitusohjelmia ja niiden kaupungeille tarjoamaa rahoitusta. Komissio nostaa esiin, että yksittäisistä projektimaisista toimista tulisi kaupungeillakin siirtyä kohti laajempia strategisia portfolioita.

Agenda luo kaupungeille vision tulevaisuudesta, jossa kaupungit ovat asuttavia, vauraita ja inklusiivisia. Konkretian tasolla se jää kuitenkin harmittavan laimeaksi. Tuleva monivuotinen rahoituskehys on hyvin löyhästi kytkettynä agendaan. Tämä on sääli, sillä rahoituskehys on EU:n merkittävin vaikuttamisen instrumentti. Kaupunkiagendan muotoilut siitä, että kaupungit voivat tai saattavat hyötyä kustakin ohjelmasta ei oikeastaan kerro vielä mitään.

Rahoituksen lisäksi komissio tuo esiin kuitenkin myös dialogin tiivistämisen ja kapasiteetin vahvistamisen. Dialogia tiivistetään muun muassa vuosittaisilla korkeatasoisilla keskusteluilla kaupunkien ja komission välillä, teknisen tason keskusteluilla projektitoimijoiden suuntaan sekä kaupunkifoorumin kautta.

Kapasiteetin vahvistamiseen komissio julkaisi kaupungeille suunnatun portaalin sekä alustan. Portaalin kautta tiedonvaihto paranee ja tiivistyy, kun taas alusta kokoaa yhteen tulevan rahoituskehyksen aloitteet, jotka on suunnattu kaupungeille. Tarkoituksena on siis koordinoida paremmin sitä, mistä ohjelmista ja hauista kaupungit voivat hakea rahoitusta. Tämä toivottavasti helpottaa eri ohjelmien välillä navigointia vuoden 2028 alusta lähtien.

Kokonaisuudessaan kaupunkiagenda jättää siis hieman toivomisen varaa konkretian tasolla varsinkin rahoitukseen liittyen. Agendassa on kuitenkin hyviäkin asioita. Hyvin toteutettuna kaupungeille suunnattu EU-rahoituksen alusta voi olla hyödyllinen työkalu.