Turvallisuus, raha ja kaupungit – Kesän ajankohtaiskatsaus Brysselistä
Kesäkuun isoimmat puheenaiheet ovat liittyneet puolustukseen ja tulevaan rahoituskehykseen. Myös Lähi-idän epävakaa tilanne ja Naton huippukokous ovat olleet pinnalla arkisempien EU-teemojen rinnalla.
Keskikesän juhlat on juhlittu, ja onkin hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan, miltä kesä näyttää Brysselistä käsin. Yhtenä merkittävimmistä asioista viime aikoina on jälleen ollut puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvät teemat. Komissio julkaisikin puolustusteollisuuteen keskittyvän sääntelyn yksinkertaistamispaketin, järjestyksessään viidennen niin sanotun Omnibus-aloitteen.
Komission puolustuksen valkoisen kirjan ja sitä seuranneen Omnibus-aloitteen lisäksi Naton huippukokous Haagissa on ollut vahvasti tapetilla. Naton pääsihteeri Mark Rutten mielistely Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia kohtaan on aiheuttanut jonkinlaista ihmetystä, mutta kenties merkittävämpänä asiana Nato pääsi sopuun viiden prosentin puolustusmenotavoitteestaan. Tästä 3,5 % tulisi koostua varsinaisista puolustusmenoista ja loput 1,5 % löyhemmin puolustusta tukevista satsauksista.
Nato-kokouksen ja yksinkertaistamispaketin lisäksi turvallisuustilanne on luonnollisesti ollut tapetilla Lähi-idän tapahtumien vuoksi. Euroopan unionin rooli on ollut silmiinpistävän pieni alueen turvallisuustilanteen vakauttamisessa. Lisäksi Gazan tilanne ei ole koonnut EU:n jäsenmaiden rivejä suoriksi, mikä näkyi kesäkuun EU-huippukokouksessa, jonne jäsenmaiden päämiehet kokoontuivat keskustelemaan ajankohtaisimmista asioista. Samalla Venäjän hyökkäyssodan saama tila lehtien palstoilla on pienentynyt. On tärkeää, että EU:n itärajalla sijaitseva Ukraina saa jatkuvaa tukea puolustaessaan maaperäänsä myös silloin, kun pommit lentävät muualla maailmassa.
Naton asettamat puolustusmenojen tavoitteet rasittavat jo ennestään haastavassa taloudellisessa tilanteessa olevia EU-maita. Suomi vältti nipin napin Euroopan komission liiallisen alijäämän menettelyn, jossa komissio olisi ottanut tiukemmin kantaa toimiin, joita jäsenmaan tulee tehdä päästäkseen paremmalle talouden kasvu-uralle. Maakohtaisissa raporteissa komissio kuvaa Suomen haasteiksi muun muassa pitkään jatkuneen olemattoman talouskasvun, tuottavuuden kasvun puuttumisen sekä geopoliittisen tilanteen mukanaan tuoman epävarmuuden ja haasteet. Kovin paljon paremmin ei mene muillakaan. Koska jäsenmaiden julkistalouksissa ei ole liiaksi joustovaraa kasvaviin puolustusmenoihin, muun muassa keväällä lanseerattu SAFE-väline perustuu pitkälti siihen, että jäsenmaat saavat komission luvalla rikkoa vakaus- ja kasvusopimuksessa määriteltyä 3 %:n alijäämärajoitetta. Sopimuksesta joustaminen herättää ajatuksen, että joko tämä ei ole taloudellisesti kestävää toimintaa, tai sitten sopimuksen raja-arvot eivät ole tarkoituksenmukaisia kestävän talouden varmistamiseksi. Pitänee toivoa, että kyse on jälkimmäisestä vaihtoehdosta.
Taloudesta puheen ollen, heinäkuun puolivälissä odotetaan komission ehdotusta EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. Pitäen mielessä jäsenmaiden velkaantuneet julkistaloudet, on mielenkiintoista nähdä, miten budjetin tulopuoli tullaan järjestämään. Erityisen mielenkiintoista on nähdä, miten jäsenmaat suhtautuvat niin sanottujen omien varojen kehittämiseen, kun komissio tulee ulos aloitteensa kanssa. Uuden kehyksen rakenteessa ja toimintalogiikassa tulee olemaan paljon analysoitavaa ja opeteltavaa, mutta tulopuolesta sopiminen on yksi tulevien neuvottelujen keskeisimmistä asioista. Kasvavia menoja ei voida rahoittaa kasvattamatta tuloja. Nähtäväksi jää, mihin asti mahdolliset digiverot riittävät. Koronapandemian varalle luodusta elpymis- ja palautumistukivälineestä ei toivottavasti oteta liikaa mallia, sillä välineen vaikuttavuus ei ollut paras mahdollinen, vaikka sen kautta rahaa saatiinkin kohtuullisen nopeasti liikkeelle. Europarlamentaarikot keskustelivat elpymis- ja palautumistukivälineen takarajan siirtämisestä Euroopan parlamentin täysistuntoviikolla kesäkuussa. Välineestä eniten rahaa saaneissa maissa varojen käyttäminen ei ole sujunut toivottua vauhtia, ja nyt uhkana on, että osa varoista jää kokonaan käyttämättä. Saamapuolen maiden edustajat olivatkin vahvasti sillä kannalla, että takarajaa voisi lykätä 18 kuukaudella.
Myös toimistomme on osallistunut aktiivisesti tulevaan rahoituskehykseen liittyviin keskusteluihin muun muassa ottamalla kantaa komission avoimiin kuulemisiin. Lisäksi osallistuimme kesäkuun puolivälissä Krakovassa järjestettyyn Euroopan kaupunkifoorumiin, jonka järjestivät Euroopan komission DG REGIO sekä eurooppalainen kaupunkialoite (EUI). Foorumissa nostettiin vahvasti esiin kaupunkien ja alueiden tärkeää roolia osana EU:n lainsäädännön ja rahoitusohjelmien suunnittelua ja implementointia. Kaupungeissa toteutetaan merkittävä osa kilpailukykyä ja hiilineutraaliutta tukevista toimista, joten niille on syytä varata riittävän suoran rahoituksen lisäksi aito ja aktiivinen rooli EU-toimien suunnittelussa. Rahoituksen ja alueellisen tietotaidon hyödyntämisen lisäksi foorumissa nostettiin huomattavan vahvasti esiin kohtuuhintaiseen asumiseen liittyvät kasvavat haasteet. Yhä isompi osa eurooppalaisten tuloista menee asumiskustannuksiin. Tähän haasteeseen on tulossa jonkinlaisia vastauksia tulevien vuosien aikana EU-tasolta. Olemme osaltamme nostaneet aktiivisesti esiin suomalaista ja pirkanmaalaista näkökulmaa kohtuuhintaiseen asumiseen liittyvässä keskustelussa.
Krakova lisäksi edustimme juhannuksen jälkeen Suomi Areenassa. Porissa käydyt monipuoliset keskustelut toivat jälleen lisää näkemystä laaja-alaisesti eri aiheisiin. Samalla valmistelemme jo kovaa vauhtia tulevia tapahtumia ja muun muassa heinäkuussa julkaistavan rahoituskehyksen pureskelua. Laajan paketin analysoinnin jälkeen on tärkeää luoda jatkotoimenpiteet, joiden avulla vaikutamme siihen, että kehys menee parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyssä suotuisaan suuntaan.
Kesälomakauden jälkeinen syksy tulee olemaan kiireistä aikaa Brysselissä. Syksy lähtee käyntiin elokuun lopulla Turussa, missä järjestetään järjestyksessään kahdeksas Turun Eurooppa-foorumi. Foorumissa kuullaan ajankohtaisimmat EU-päivitykset eturivin päättäjiltä ja asiantuntijoilta.
