Suomen erityisasema tulee ottaa huomioon EU:n liikennerahoituksessa

Euroopan unionin rahoittaa unionin liikennehankkeita Verkkojen Eurooppa -ohjelman kautta. Tulevan monivuotisen rahoituskehyksen panostukset sotilaalliseen liikkuvuuteen tuovat Suomelle mahdollisuuksia. On kuitenkin vaarana, että Suomi jää osittain rahoituksen ulkopuolelle, mikäli asemaamme Euroopan saarivaltiona ei tunnisteta.

Euroopan komissio julkaisi heinäkuun puolivälissä esityksensä tulevaksi EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Yksi osa isoa kokonaisuutta on Verkkojen Eurooppa -ohjelma (CEF). Komission ehdotuksessa välineen rahoitus kasvaa ja painotus siirtyy entistä voimakkaammin sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseen.

Esitys on jäsenmaiden ja parlamentin käsittelyssä. Rahoituskehys vaatii jokaisen jäsenmaan hyväksynnän, ja Suomen on syytä olla neuvotteluissa tarkkana, ettei se pelaa itseään ulos EU:n liikennerahoituksesta. Samaan aikaan kun esityksestä neuvotellaan jäsenmaiden kesken, tulee Suomessa pystyä priorisoimaan meille tärkeiden väylien, kuten pääradan kehittämistä.

Komission esityksessä Verkkojen Eurooppa -välineen tärkeimmäksi tehtäväksi nousee valtionrajojen välisten yhteyksien kehittäminen. Tämä on luonnollista, sillä onhan EU-varoja lähtökohtaisesti aiheellista kohdistaa eurooppalaista lisäarvoa tuottaviin toimiin. Liikenteen suhteen tulee kuitenkin ottaa huomioon myös se, että kaikki jäsenmaat eivät sijoitu Keski-Eurooppaan, eikä jäsenmaiden rajojen ylittäminen maantietä tai raiteita pitkin ole vaivatonta. Tämän vuoksi Suomen on tärkeää pyrkiä samaan tekstiin lisäys maamme erityisasemasta. Liikenneyhteyksien lisäksi ohjelmasta rahoitetaan jäsenmaiden välisiä energiaverkkoja, jotka tuovat eurooppalaista lisäarvoa.

Muutoin komission esitys CEF-välineestä voi tuoda Suomelle erinomaisen mahdollisuuden saada EU-rahoitusta maamme liikennehankkeisiin. Esityksessä allokoitaisiin 17 miljardia euroa sotilaallisen liikkuvuuden kehittämiseen.

Komissiossa tunnistetaan Suomen erityisasema Venäjän rajamaana, ja pitkä itäraja tuo mukanaan tarpeen kuljettaa sotilaskalustoa nopeasti ja tehokkaasti tilanteen niin vaatiessa. Teiden ja kiskojen lisäksi satamat ovat erittäin tärkeässä asemassa osana Suomen huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Sotilaallisen liikkuvuuden vahvistamisella on myös luonnollinen siviiliulottuvuus, sillä laadukkaita teitä ja raiteita pitkin ihmiset ja tavarat kulkevat sujuvasti, mikä tukee maamme kilpailukyvyn kasvua.

Eurooppalaisen liikenne- ja energiainfrastruktuurin kehittämisessä on kyse sisämarkkinoiden toimivuudesta, kilpailukyvyn mahdollistamisesta sekä turvallisuuden takaamisesta. Suomen tulee pysyä muiden EU-maiden matkassa toimivia yhteyksiä rakennettaessa. Siksi Verkkojen Eurooppa -välineen tulee mahdollistaa myös kansallisten hankkeiden ja isoimpien kaupunkien solmukohtien rahoittamisen.