Sotilaallisen liikkuvuuden edistäminen ja teollisuusvalmiuksien nostaminen komission työpöydällä
Euroopan komissio julkaisi kaksi aloitetta liittyen sotilaallisen liikkuvuuden kehittämiseen sekä puolustusteollisuuden valmiuksien tukemiseen. Vuosi on ollut erilaisten tiekarttojen ja suunnitelmien suhteen tiivis, mutta myös konkreettisiin toimin on ryhdytty.
Keskiviikkona 19.11. Euroopan komissio julkaisi kaksi puolustusalaa kiinnostavaa aloitetta: sotilaallisen liikkuvuuden edistämispaketin sekä tiekartan sotateollisuuden kyvykkyyksien parantamiseen. Sotilaallisen liikkuvuuden paketti on lainsäädäntöehdotus, joka etenee parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyyn tavanomaista lainsäätämisjärjestystä pitkin. Puolustusteollisuuden tiekartta puolestaan luo pohjan tuleville toimille, joita komissio alkaa toteuttamaan.
Sotilaallisen liikkuvuuden osalta komissio asettaa tavoitteeksi EU-tasoisen sotilaallisen liikkuvuuden alueen kehittämisen vuoteen 2027 mennessä. Sotilaskaluston ja henkilöstön pitää pystyä kulkemaan nopeasti, turvallisesti ja entistä koordinoidummin. Liikkuvuutta pyritään edistämään useilla eri keinoilla.
Hallinnollisia esteitä lähdetään poistamaan sotilaallisen liikkuvuuden tieltä. Komissio esittää maksimissaan kolmen päivän prosessointiaikaa ja yksinkertaistettuja tullikäytäntöjä sotilaskalustolle. Komissio esittää myös erillisen kehikon muodostamista hätätilojen ajaksi niin, että EU:n ja Naton sotajoukot pystyvät toimimaan ja liikkumaan tarpeen vaatiessa nopeammin.
Myös liikenneväylien kehittäminen vahvemmiksi ja kaksikäyttöisyyttä paremmin tukeviksi on komission aloitteen tavoitteena. Strategista infrastruktuuria pyritään suojelemaan uudistetun työkalupakin avulla. Kyber- ja energiaturvallisuuteen panostetaan uusilla investoinneilla.
Lisäksi osaamisten ja valmiuksien jakamisella ja yhdistämisellä sekä yhteisen koordinoinnin vahvistamisella pyritään varmistamaan sotilaallisen liikkuvuuden edistäminen unionin alueella.
Sotilaallisen liikkuvuuden kehittämisen lisäksi komissio on valmistellut tiekartan puolustusteollisuuden valmiuksien nostamiseksi. Tarkoituksena on mahdollistaa entistä paremmin uusien innovaatioiden syntyminen puolustusteollisuuden alalla sekä tukea puolustusalan uusia toimijoita.
Tiekartta keskittyy puolustusalan yritysten investointien tukemiseen, uusien teknologioiden kehityksen nopeuttamiseen, puolustusvalmiuksien saavutettavuuden laajentamiseen sekä tarvittavan osaamisen varmistamiseen.
Tiivis vuosi eurooppalaisen puolustuksen kehittämisessä
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tunnetusti tuonut esiin Euroopassa vallitsevat puolustuksen ja puolustusteollisuuden vajeet. Maaperällämme syttynyt sota on nostanut aiheen prioriteettilistalla ylöspäin. Eurooppa tarvitsee uusia innovaatioita puolustusteollisuuden alalla, teollisuuden ja tuotannon kasvattamista, parempaa puolustushankintojen koordinointia, sotilaallisen liikkuvuuden sujuvoittamista ja niin edelleen.
Eurooppalaisen puolustuksen omavaraisuusastetta pyritään myös nostamaan, sillä EU ei halua olla liian riippuvainen Yhdysvalloista. Puolustuksen omnibus-paketissa pyritäänkin määrittämään alaraja puolustushankintojen omavaraisuusasteelle. Kysymyksiä on toki herättänyt se, korvataanko yhdysvaltalaiset tuotteet käytännössä ranskalaisilla.
Komissio on ollut kuluneen vuoden aikana aktiivinen erilaisten aloitteiden ja ohjelmien valmistelussa. Keväällä se julkaisi puolustuksen valkoisen kirjan, jossa se määrittelee EU:n tärkeimmät prioriteettikohteet puolustusvalmiuksien nostamiselle vuoteen 2030 mennessä. Komissio myös esitteli ReArm -suunnitelman, jossa se toi esiin uusia rahoitusmahdollisuuksia puolustusinvestoinneille. Osana tätä julkaistiin 150 miljardin euron SAFE-väline, josta Suomikin päätti nostaa miljardi euroa lainaa pääasiassa maavoimien kehittämiseen. Kaksikäyttöteknologioiden rahoitusta on avattu niin EU:n rahoitusohjelmissa kuin Euroopan investointipankin lainoissa. Vuosikymmeniä jatkunut puolustusinvestointien osittainen laiminlyönti monissa EU-maissa ei kuitenkaan korjaannu nopeasti. Useissa maissa vallitseva julkistalouden hankala tilanne ei helpota rahoituksen kasvattamistalkoita.
Sotilaallisen liikkuvuuden osalta Verkkojen Eurooppa -ohjelma on myös merkittävässä asemassa. Komissio ehdotti tulevaan rahoituskehykseen sotilaallisen liikkuvuuden osuuden huomattavaa kasvattamista. Suomen kannalta Verkkojen Eurooppa -ohjelmaan liittyy kokonaisuudessaan kuitenkin haasteita, sillä ilman mainintaa Suomen erityisasemasta Euroopan reunamaana välineen hyödyntäminen tulee olemaan heikkoa.
