Onnistunut Strasbourgin matka tarjosi keskusteluja puolijohteiden tulevaisuudesta sekä tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä
EU-toimiston vaikuttamismatka Strasbourgin täysistuntoviikolle keskittyi puolijohteisiin ja tulevaan rahoituskehykseen. Tuleva roolimme puolijohdeallianssi ERSA:n puheenjohtajistossa parantaa entisestään vaikuttamismahdollisuuksiamme aiheen tiimoilta, ja tapaamisissa saimme luotua luontevia jatkoaskeleita tulevan syksyn ja seuraavan vuoden toimintaamme.
Vaikuttamismatka Strasbourgiin piti sisällään monipuolisia tapaamisia niin europarlamentaarikkojen kuin virkakunnankin kanssa. Keskustelujen teemoina olivat puolijohteet sekä tuleva monivuotinen rahoituskehys. EU-toimisto sai erinomaista vahvistusta Tampereelta, kun Siruja Tampereelta -ohjelman johtaja Petri Räsänen liittyi vahvuuteen ja toi esiin erityisesti eurooppalaisen sirutoiminnan keskeisimmät jatkotoimet.
Puolijohteiden osalta ennakkovaikuttaminen kohdistuu Euroopan sirusäädöksen jatko-osaan (Chips Act 2), jonka komission odotetaan julkaisevan ensi vuoden alkupuolella, edeten parlamentin käsittelyyn. Tuleva roolimme Euroopan alueiden puolijohdeallianssi ESRA:n puheenjohtajistossa antaa meille tärkeän aseman tuoda keskusteluun koko Euroopan kannalta keskeisimmät tarpeet: ekosysteemien kehittäminen on asetettava prioriteetiksi, eri jäsenmaiden erityisosaaminen on tunnistettava. Eurooppalaisen volyymin kasvattaminen eri toimialoilla, rahoituksen turvaaminen tuleville investoinneille ja yhteisprojekteille sekä kriittisten materiaalien saatavuuden varmistamisen.
Saksalaisen europarlamentaarikko Oliver Schenkin kanssa kävimme läpi EU:n sirusäädöksen jatko-osan keskeisiä painopisteitä. Schenk tulee Saksin alueelta, joka yhdessä Tampereen kanssa on ollut perustamassa ESRAa. Tämä yhteinen tausta teki keskusteluista erityisen ajankohtaisia ja antoi hyvän pohjan myös tulevaisuuden vaikuttamisteemojen käsittelylle. Euroopassa on tehty erinomaista työtä puolijohdeinfrastruktuurin kehittämisessä, mutta jatkossa painopiste on siirrettävä eurooppalaisen kysynnän vahvistamiseen. Kestävän ja kilpailukykyisen puolijohdemarkkinan rakentuminen edellyttää eurooppalaisen osaamisen kokoamista yhteen sekä loppukäyttäjien osallistamista jo suunnitteluvaiheessa.
Puolijohteiden johtavia sovellusaloja ovat puolustusteollisuus, älykkäät koneet, terveys ja tietoliikenne. Kyse on myös eurooppalaisen omavaraisuuden ja teknologisen suvereniteetin vahvistamisesta. Sirusuunnitteluun on panostettava entistä enemmän, jotta eurooppalaiset toimijat voivat siirtyä käyttämään eurooppalaisia puolijohteita, jotka ovat suunniteltu heidän tarpeisiinsa. Pirkanmaalla kehitystä tuetaan investoimalla suunnittelu ja pakkaustoimintoihin, vastaten EU-kärkitoimialojen tarpeeseen. Tässä yhteydessä erityishuomio kohdistuu puolustussektoriin, jossa hyödyntämistä jarruttaa puolustusalan mahdollisuus saada käyttöönsä soveltuva infrastruktuuri puolustuspainotteiseen kehitystyöhön sekä täysi osallistumismahdollisuus EU:n rahoittamiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin.
Europarlamentaarikoista tapasimme Schenkin lisäksi Elsi Kataisen, Katri Kulmunin, Anna-Maja Henrikssonin, Sirpa Pietikäisen sekä Pekka Toverin. Suomalaisilla europarlamentaarikoilla on vahva tietämys Suomen erityisasemasta ja historiasta Venäjän naapurimaana, mikä mahdollistaa tärkeiden positioiden saamisen Euroopan turvallisuudelle keskeisten asetusten käsittelijöinä. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat Aura Sallan, Anna-Maja Henrikssonin ja Pekka Toverin roolit puolustuksen niin sanotun Omnibus-aloitteen pääneuvottelijoina. Suomalaista osaamista arvostetaan ja sillä on Euroopassa kysyntää.
Tuleva monivuotinen rahoituskehys on noussut kuumaksi puheenaiheeksi Euroopan parlamentissa. Kuulimme europarlamentaarikkojen arvioita siitä, miten parlamentti suhtautuu komission esitykseen. Huhuja on ollut jopa siitä, että parlamentti voisi kaataa komission esityksen kansallisista ja alueellisista kumppanuusohjelmista, jotka muodostavat rahoituskehyksen ensimmäisen pilarin. Koheesio- ja maatalousrahoituksen hienoisesta vähenemisestä huolimatta suurin kynnyskysymys liittyy parlamentin roolin kaventumiseen ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä. Keskusteluissa toimme esille Pirkanmaan näkökulmia: alueemme näkökulma on, että eurooppalaisen koheesion vahvistuessa koheesiorahoituksen asteittainen väheneminen on ymmärrettävää, mutta ratkaisevaa on, että aluekehitysrahoitus käytetään jatkossa viisaasti kasvua tukeviin toimiin. Yksinkertaisempi rakenne, joka painottuu yhä enemmän kilpailtuun rahaan, on pirkanmaalaistoimijoille erittäin tärkeää.
Grönlannin pääministeri parlamentin edessä
Euroopan parlamentin täysistunnossa nähtiin historiallinen hetki, kun Grönlannin pääministeri Jens-Frederik Nielsen puhui keskiviikkona Euroopan parlamentin virallisessa täysistunnossa ensimmäistä kertaa koskaan alueensa edustajana. Nielsen painotti maansa tiiviitä suhteita Euroopan unioniin ja nosti esiin alueensa merkittävät mineraalivarat ja uusiutuvan energian mahdollisuudet. Hän teki eurooppalaisille selkeän tarjouksen siitä, että ne ovat hyödynnettävissä molempia osapuolia hyödyttävillä tavoilla. Tämän voidaan tulkita olevan eräänlainen vastaus Yhdysvaltain esittämiin ajatuksiin ja haaste Euroopan unionille ottaa asiassa aloite omiin käsiin.
Nielsen viittasi myös tulevaan monivuotiseen rahoituskehitykseen ja totesi, että Grönlanti tulee jatkossa olemaan EU:n merentakainen liitännäisalue, mikä avaa uusia yhteistyömahdollisuuksia. Hän nosti esille kestävän matkailun, digitalisaation, vihreän siirtymän hankkeet, turvallisuusyhteistyön sekä erityisesti vesivoiman ja uusiutuvan energian kehittämisen. Lisäksi hän painotti infrastruktuurin ja yhteyksien parantamista, erityisesti tietoliikenne- ja digiverkkojen osalta. Grönlanti toivoo voivansa tehdä tiivistä yhteistyötä vakaiden, samankaltaisia arvoja jakavien EU:n jäsenmaiden toimijoiden kanssa.
