Komission tiekartta puolustusvalmiuksien nostamiseen
Puolustusvalmiuksien tiekartassaan komissio kuvaa turvallisuuden nykytilan, esittää EU:n keskeisimmät prioriteetit ja kuvaa keskeisimmät rahoituskanavat puolustusvalmiuksien kehittämiseen. Fasilitaattorin roolissa oleva komissio peräänkuuluttaa koordinoidumpia hankintoja sekä olemassa olevien mahdollisuuksien hyödyntämistä.
Euroopan komissio julkaisi 16. lokakuuta puolustusvalmiuksien tiekartan. Se on jatkoa viime kevään puolustuksen valkoiselle kirjalle sekä kesäkuun Eurooppa-neuvoston kokoukselle, jossa valtioiden päämiehet pyysivät komissiota ja EU:n korkeaa edustajaa valmistelemaan aiheesta tarkemman tiekartan.
Tiekartan pohjaksi komissio kuvailee Euroopan nykyistä turvallisuustilannetta. Kasvaneet uhkakuvat juontuvat Venäjän hyökkäyssotaan. Venäjä on kasvattanut puolustusmenojaan merkittävästi, sillä vuonna 2025 maan puolustusmenojen odotetaan nousevan yli 7 %:iin sen bruttokansantuotteesta. Euroopan itärajalta kantautuvien uhkien lisäksi komissio tunnistaa kuitenkin muutkin globaalit kehityskulut, jotka EU:n tulee huomioda kasvattaessaan valmiuksiaan. Paperissaan komissio ottaakin esiin niin sanotun 360 asteen lähestymistavan, joka huomioi kaikki ilmansuunnat.
Ydin ajatuksena tiekartassa se, että Euroopan tulee pystyä puolustamaan itseään paremmin ja itsenäisemmin ilman liiallisia riippuvuuksia muihin maihin ja alueisiin. Samanaikaisesti tunnistetaan, että NATO säilyy jatkossakin EU:n tärkeimpänä kumppanina ja viiteryhmässä maanosan puolustamisessa. Työ valmiuksien nostamiseen on jo alkanut, mikä näkyy EU:n jäsenmaiden kasvaneina puolustusmenoina viimeisten vuosien aikana. Euroopassa on kuitenkin selkeä tarve tunnistaa merkittävimmät vajeet puolustusvalmiuksissa sekä investoida enemmän yhdessä eurooppalaisiin tuotteisiin. Tämä tarkoittaa panostuksia innovaatioon ja kaksikäyttöteknologioihin, sillä tulevaisuuden sodankäynti vaatii edistyksellisiä ratkaisuja niin maalla, merellä, ilmassa, verkossa kuin avaruudessakin.
Komissio tuo tiekartassaan esiin yhdeksän jäsenmaiden tunnistamaa prioriteettialaa, joissa Euroopan tulee vahvistaa valmiuksiaan. Nämä ovat ilmapuolustus, sotilaallinen liikkuvuus, tykistöjärjestelmät, elektroninen sodankäynti, ammukset, dronet, maataistelu, merenkäynti sekä strategiset mahdollistajat. Työ keskeisten ja tarkkojen prioriteettien tunnistamiseen jatkuu, mutta näiden prioriteettien pohjalta komissio on asetanut neljä Euroopan tason lippulaivaa. Euroopan drone-puolustusaloite, itäisen rintaman vahti, Euroopan ilmapuolustus sekä Euroopan avaruuskilpi. Nämä lippulaivat ovat vapaaehtoisesti kaikkien halukkaiden jäsenmaiden käytössä. Komission rooli on olla enemmän fasilitoijana, joka antaa maille muun muassa teknistä tukea ja neuvoa pyydettäessä.
Aikaisemmin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sekä puolustuskomissaari Andrius Kubilius ovat puhuneet itärajan drone-muurista, mutta nyt näkökulma on hieman muuttunut, ja komissio puhuu 360 asteen puolustustarpeesta. Viimeaikaisten ilmatilaloukkausten ja häirintätapausten vuoksi tähän on nähty tarvetta.
Puolustusteollisuuden merkittävä rooli tunnistetaan komission tiekartassa. Teknologisesti innovatiivinen teollisuus on avainasemassa sekä Euroopan fyysisen että taloudellisen turvallisuuden takaamisessa. Komissio painottaa, että puolustusteollisuuden teknologiseen innovointiin panostamisen tulee hyödyttää yrityksiä tuotantoketjun kaikissa vaiheissa, ottaen huomioon myös pk-yritykset, start-upit, kasvuyritykset ja niin sanotut mid-capit. Komissio kannustaa jäsenmaita hankkimaan puolustustarvikkeita yhdessä ja koordinoidummin, ottaen itselleen fasilitoivan roolin. Jäsenmaiden puolustus- ja turvallisuuspoliittisen suvereniteetin vakuutetaankin säilyvän.
Tiekartta tuo esiin myös niin sanotut horisontaaliset mahdollistajat, joiden toiminta luo pohjaa valmiuksien kehittämiselle. Ensimmäisenä puolustustarvikkeiden EU-markkinat ovat keskeisessä roolissa, kun hankintoja suunnitellaan ja koordinoidaan. Toisena sotilaallinen liikkuvuus niin maalla, merellä kuin ilmassakin on perusedellytys, jotta konkretisoituviin uhkiin voidaan vastata nopeasti ja tehokkaasti. Kolmantena merkittävänä mahdollistajana komissio tunnistaa rahoituksen. Erilliset rahoitusohjelmat kuten Euroopan Puolustusrahasto (CEF) ja mahdollisesti käyttöön otettava Euroopan puolustusteollisuuden ohjelma (EDIP) kanavoivat rahaa puolustuksen tarpeisiin. Myös keväällä julkaistu ja ensi vuonna käyttöön tuleva lainapohjainen SAFE sekä jäsenmaille myönnettävät velkasääntöjen poikkeuslausekkeet lisäävät käytettävissä olevia resursseja. Tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen komissio esittää huomattavasti kasvavia puolustusmenoja, mutta myös Europan Investointipankki myöntää aiempaa avokätisemmin rahoitusta myös puolustuksen kehittämiseen tähtäävään toimintaan.
Pirkanmaan kannalta puolustusteollisuuteen ja -teknologioihin sekä kaksikäyttötuotteisiin kohdistettava lisärahoitus tarkoittaa lisää mahdollisuuksia saada rahoitusta myös EU-tasolta. Tulevan rahoituskehyksen Horisontti Eurooppa -ohjelman pitää erinomaisuusperiaatteen mukaisesti mahdollistaa rahoitus myös kaksikäyttötuotteisiin ja puolustukseen. Myös tulevan kilpailukykyrahaston tulee olla käytettävissä. Näin näyttäisi komission esityksen pohjalta myös käyvän.
Tuleva rahoituskehys on kuitenkin vielä kaukana. Eurooppa tarvitsee resursseja puolustukseen jo aikaisemmin, minkä vuoksi muun esimerkiksi EIP:n rahoitus ja Horisontti Eurooppa -ohjelman tulevien hakujen tulisi olla myös kaksikäyttö- ja puolustusinnovaatioiden käytössä. Puheiden sijaan tarvitaan nyt konkretiaa.
