Katsaus Euroopan parlamentin täysistuntoviikkoon

Euroopan parlamentin viikko Strasbourgissa piti sisällään muun muassa luottamusäänestyksiä, Grönlannin pääministerin vierailun sekä keskusteluja ilmatilaloukkauksista, maatalouspolitiikasta ja monesta muusta. Taustakeskusteluissa myös monivuotisen rahoituskehyksen tulevaisuus herätti keskustelua.

Strasbourg's Plenary session through the lens - Week 41
Photographer: Mathieu CUGNOT Copyright: © European Union 2025

Euroopan parlamentti kokoontui kuukauden ensimmäiselle täysistuntoviikolle Strasbourgiin 6.-9.10.2025. Tässä kuussa pidetään poikkeuksellisesti kaksi täysistuntoviikkoa ja seuraavan kerran Strasbourgissa kokoonnutaan jo 20.10. Tällä kertaa parlamentissa äänestettiin niin komission luottamuksesta kuin maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta. Komissio toi vuoden alussa pöydälle niin sanotut Omnibus-esitykset, joiden tavoitteena on parantaa EU:n kilpailukykyä sekä yritysten investointimahdollisuuksia yksinkertaistamalla lainsäädäntöä. Parlamentin sisällä kytevä kritiikki komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenia kohtaan kulminoitui jälleen luottamusäänestykseen, josta komissio toki selvisi. Alla listaus ja tiivistyksiä käsitellyistä teemoista:

Komissio säilyttää luottamuksen. Maanantaina täysistunnossa keskusteltiin komission luottamuksesta Ursula von der Leyenin kanssa. Torstaina Euroopan parlamentti äänesti Euroopan komission luottamuksen puolesta hylkäämällä kaksi erillistä komissioon kohdistuvaa epäluottamusalause-esitystä. 

Ilmatilaloukkauset. Mepit sekä komission että neuvoston edustajat keskustelivat Venäjän tekemistä ilmatilaloukkauksista ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuneista droonioperaatioista. Parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jossa toimet tuomitaan. Mepit puoltavat toimia, jotka mahdollistavat EU:n ja sen jäsenmaiden koordinoidut, yhtenäiset ja oikeasuhtaiset vastatoimet ilmatilaloukkauksiin. Mepit toivottavat tervetulleeksi droonimuurin ja Eastern Flank Watch -aloitteen. He myös katsovat, että Venäjän sabotaasi ja hybridioperaatiot ovat valtion tukemaa terrorismia ja vaativat neuvostolta ja komissiolta toimia Venäjän vastaisten pakotteiden tehostamiseksi. Sanktioiden tulisi koskea myös niitä valtioita, jotka mahdollistavat Venäjän toimet. Mepit peräänkuuluttavat vahvempaa koordinaatiota, yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta jäsenmaiden, EU-instituutioiden ja Nato-rakenteiden välillä ja korostavat kiireellistä tarvetta edetä kohti Euroopan puolustusunionia. Päätöslauselmassa toivotaan nopeita toimia Euroopan puolustusteollisuusohjelman loppuun viemiseksi. 

Yhtenen maatalouspolitiikka (YMP). Parlamentti hyväksyi neuvottelukantansa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseen.  Mepit haluavat mm. lisätä viljelijöiden joustovaraa YMP:n ympäristösääntöjen noudattamisessa sekä puoltaa komission ehdotusta uudenlaiselle kriisituelle EU:n maaseudun kehittämisen rahastosta. Tämän lisäksi mepit ehdottavat tiukempaa määritelmää lihatuotteille sekä sen varmistamista, että julkisia hankintasopimuksia tehtäisiin vain tuotteista, jotka ovat peräisin EU-alueelta. 

Digitaalisuus ja suvereniteetti. Parlamentti kävi neuvoston ja komission kanssa keskustelua teknologiariippuvuuksien vähentämisestä ja digitaalisten sääntöjen puolustamisesta ulkoiselta paineelta. EU:ssa nähdään tarve turvalliselle ja itsenäiselle digitaalitaloudelle. Komissio esitteli keskiviikkona myös kaksi tekoälystrategiaa (Apply AI- ja AI in Science), joiden avulla Euroopasta halutaan rakentaa tekoälyn johtava maanosa.  

Viisumivapauden keskeyttämismekanismi. Parlamentti puoltaa kesäkuussa neuvoston kanssa sovittuja muutoksia EU:n viisumivapauden keskeyttämismekanismiin. Euroopan komissio voi nyt nopeammin ottaa uudelleen käyttöön viisumivelvollisuuden, jos maiden katsotaan aiheuttavan turvallisuusriskejä tai rikkovan ihmisoikeuksia. Mekanismi tulee koskemaan 61 maata, joiden kansalaiset voivat tällä hetkellä matkustaa lyhytaikaisesti Schengen-alueelle ilman viisumia. Uudistus lisää perusteita viisumivapauden keskeyttämiselle nykyisten säilyessä. Uusia lisäyksiä ovat mm. hybridiuhat ja kansainvälisten tuomioistuinten päätösten noudattamatta jättäminen.

Sisämarkkinat. Draghin vuosi sitten julkaistu EU:n kilpailukykyä koskeva raportti tähtää sisämarkkinoiden sujuvoittamiseen. Tavoitteena on maksimoida potentiaali kasvun lisäämisessä; byrokratiaa halutaan vähentää, voimassa olevia sääntöjä täytäntöönpanna, torjua petoksia, hyödyntää digitalisaatiota sekä varmistaa ammatillisten pätevyyksien tunnustamisen. Neuvotteluita käytiin myös yritysten yhteisvastuuta eli huolellisuusvelvoitetta koskien. Huolellisuusvelvoitetta koskevia sääntöjä tullaan yksinkertaistamaan ja muutoksista tullaan tiedottamaan lisää maanantaina 13.10.

Sisävedet. Parlamentti hyväksyi tiistaina päivityksen sisävesiliikenteen tiedonhallintaa koskevaan RIS-direktiiviin (jokitiedotusjärjestelmä). Direktiivillä halutaan parantaa sisävesiliikenteen turvallisuutta sekä tiedonkultua. Direktiivin soveltamisalaa ei kuitenkaan laajennettu Suomeen, sillä Suomella ei ole muiden jäsenvaltioiden kanssa yhteydessä olevia sisävesiväyliä.

Työelämä. Keskiviikkona Euroopan parlamentin jäsenet hyväksyivät valtuudet neuvotteluihin jäsenvaltioiden kanssa, jotta harjoittelijoiden työolot voitaisiin varmistaa sekä estää yrityksiä naamioimasta tavallisia työpaikkoja harjoittelupaikoiksi.

Gaza.  Parlamentissa käytiin keskustelua EU:n roolista rauhan aikaansaamisesta Gazaan ja Trumpin rauhanprosessiehdotuksesta. Mediassa uutisoitiin 9.10., että Israel ja Hamas ovat hyväksyneet rauhansuunnitelman ensimmäisen vaiheen. 

Grönlanti. Grönlannin itsehallintoalueen pääministeri Jens-Frederik Nielsen piti parlamentille puheen keskiviikkona.

Tämä on Eurooppa -keskustelu Luxemburgin pääministerin Luc Friedenin kanssa tiistaina.

Iran. Parlamentti keskusteli neuvoston ja komission kanssa EU:n strategiasta Iranin ydinuhkaan liittyen sekä EU:n pakotteiden palauttamisesta.

Intia. Strasbourgissa käsiteltiin myös EU:n ja Intian välisen suhteen vahvistamista uudella strategisella agendalla, joka liittyy osapuolten välisen kauppasopimuksen viimeistelyyn.

Latinalainen Amerikka ja Karibia. Keskusteluja käytiin EU:n suhteista Keski- ja Etelä-Amerikan maihin sekä Karibian alueeseen. Suhteita halutaan vahvistaa vastauksena kasvaviin globaaleihin jännitteisiin ja muuttuvaan geopoliittiseen tilanteeseen. Parlamentissa äänestettiin mietinnöstä, jossa peräänkuulutetaan strategista ja arvopohjaista kumppanuutta.

Afganistan. Euroopan parlamentti vaatii torstaina hyväksytyssä päätöslauselmassa tehokkaampia hätäaputoimia Afganistanin Kunarissa viime kuussa tapahtuneen maanjäristyksen vuoksi. Mepit haluaisivat myös lisätä painetta Taliban-hallintoa kohtaan mm. pakotteilla ja varojen jäädyttämisellä hallinnon tekemien ihmisoikeusrikkomuksien vuoksi.

Antisemitismi. Asialistalla oli myös EU:ssa tapahtuvien antisemitististen välikohtausten lisääntyminen ja vakavuuden kasvu.

Muita päätöslauselmia. Parlamentti hyväksyi kolme kiireellistä päätöslauselmaa. Yksi liittyy Päiväntasaajan Guinean epäinhimillisiin vankilaoloihin. Maassa on tällä hetkellä pidätettynä kaksi EU-kansalaista. Toinen koski Haitia ja jengien kasvanutta valtaa ja väkivaltaisuutta. Parlamentin jäsenet tuomitsevat tämän ja vaativat kohdennettuja sanktioita, humanitaarisen avun antamista sekä aseidenvientikieltoa. Kolmas päätöslauselma kehotti Kiinaa lopettamaan kustantajien, kirjailijoiden, toimittajien ja tutkijoiden sensuroinnin, häirinnän ja pelottelun. Ruotsalaisen kustantaja Gui Minhain on ollut pietettynä Kiinassa 10 vuotta.

Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto. EU-toimiston agendalla oli sirusäädös ja tuleva monivuotinen rahoituskehys. Lue lisää tästä.

Lisää Ajankohtaisia