Eurooppalainen demokratiakilpi ja EU:n kansalaisyhteiskuntastrategia – komission avaukset kohti vahvempia ja häiriönsietokykyisempiä demokratioita
Viimevuotisen Eurobarometri-tutkimuksen mukaan EU-kansalaiset pitivät demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota EU:n tärkeimpinä vahvuuksina. Tämänhetkiset geopoliittiset vastakkainasettelut, kansainväliset ja alueelliset konfliktit sekä teknologiamurros lisäävät niin ulkoisia kuin sisäisiä paineita eurooppalaista demokraattista järjestelmää kohtaan.
Komissio julkaisi 12.11.2025 tiedonannon – European Democracyshield – jossa kuvataan strateginen pitkän aikavälin lähestymistapa demokratian turvaamiseksi, vahvistamiseksi ja edistämiseksi. Tiedonannossa korostetaan komission vahvaa sitoutumista demokratian kestävyyden parantamiseen. Komissio näkee, että demokraattisen kestävyyden rakentaminen edellyttää tehostettuja toimia kaikilla hallinnon tasoilla, myös EU:n ehdokasmaiden ja potentiaalisten ehdokasmaiden keskuudessa.
Eurooppalainen demokratiakilpi on rakennettu täydentämään aiempia demokratian kestävyyttä ja häiriönsietokykyä ja avoimeen julkiseen keskusteluun tähtääviä ohjelmia – Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmaa (European Democracy Action Plan, 2020) sekä Demokratian puolustuspakettia (Defence of democracy package, 2023). Demokratiakilven tavoitteena on vahvistaa demokratiaamme sekä tarjota kansalaisille paremmat mahdollisuudet käyttää oikeuksiaan, ilmaista mielipiteensä sekä osallistua aktiivisesti sekä turvallisesti unionin demokraattiseen toimintaan. Demokratian ja perusoikeuksien edistämisen kohtaamat uhat, kuten ääriliikehdintä, polarisoituminen, disinformaatiokampanjat, osallistumisen väheneminen tai sanavapauden uhat ruokkivat toinen toisiaan. Nämä haasteet ilmenevät keskellä digitaalista murrosta, joka osaltaan vaikuttaa julkiseen keskusteluun, tiedonkulkuun, kansalaisten luottamukseen sekä päätöksentekoon osallistumiseen.
Demokratiakilpi jakautuu kolmeen pääpilariin sekä näiden alaisiin toimenpiteisiin. Komissio haluaa ensinnäkin vahvistaa tietoympäristön eheyttä (mm. eurooppalainen faktantarkistajien verkosto, eurooppalainen digitaalisen median seurantakeskus), toiseksi vahvistaa instituutioita ja oikeudenmukaisia sekä vapaita vaaleja että tiedotusvälineitä (mm. ohjeita tekoälyn vastuulliseen käyttöön, opas poliittisten toimijoiden turvallisuuden lisäämiseen, direktiivien ja suosituksien päivittämistä), ja kolmanneksi parantaa yhteiskuntiemme resilienssiä sekä kansalaisten osallistumista (mm. medialukutaidon parantaminen, osallisuutta tukevien työkalujen parempi käyttöönotto, näyttöön perustuvan päätöksenteon edistäminen).
Ylläkuvattujen toimien koordinointia varten perustetaan Euroopan demokraattisen häiriönsietokyvyn keskus (European Centre for Democratic Resilience). Vapaaehtoisuuteen perustuva keskus kokoaa yhteen olemassa olevat verkostot ja rakenteet jäsenvaltioiden, EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden sekä EU:n toimielinten välillä. Keskuksen tarkoituksena helpottaa tiedon jakamista (mm. disinformaatiokampanjoista), ennakointityötä sekä tukea operatiivista yhteistyötä. Keskuksen yhteyteen perustetaan sidosryhmäfoorumi, jonka tarkoituksena on helpottaa vuoropuhelua myös kansalaisjärjestöjen, tiedeyhteisön, faktantarkistajien ja tiedotusvälineiden kanssa.
Demokratiakilven yhteydessä julkaistu komission kansalaisyhteiskuntastrategia näkee avoimen kansalaisyhteiskunnan demokratian ytimessä. Tavoitteena on edistää tiiviimpää yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Strategialla pyritään edistämään sitoutumista (mm. kansalaisyhteiskuntafoorumin perustaminen), kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristön tukea ja suojelua (mm. verkkotietokeskus, josta hakea tietoa hankkeista ja tuki- ja suojeluvälineistä) sekä kestävää ja avointa rahoitusta. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tuki säilyisi vahvana seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; komissio on ehdottanut rahoituksen lisäämistä sekä toimenpiteitä helpottamaan eri rahoituslähteiden saatavuutta.
