EU:n vuosi 2025 – Omavaraisuuden kohentamista ja sisäisiä vääntöjä
Vuosi 2025 oli nykyisen komission ensimmäinen täysi toimintavuosi. Se piti sisällään muun muassa lainsäädännön yksinkertaistamista, puolustuksen vahvistamista ja seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aloitteen. Pirkanmaalaisittain vuosi sujui rahoitussaannon kannalta positiivisesti, ja myös tulevaisuuden EU-tason linjaukset näyttävät olevan isossa kuvassa hyvin linjassa alueemme vahvuuksien kanssa. EU:n sisäinen päätöksenteko törmää usein yksimielisyysvaatimuksen rajoitteisiin.
Vuoden kääntyessä kohti loppuaan on syytä vetää yhteen, minkälaisena vuosi on näyttäytynyt Euroopan unionin näkövinkkelistä ja mitä on kenties odotettavissa tulevana vuonna. Vuosi 2025 oli istuvan komission ja parlamentin ensimmäinen kokonainen vuosi. Kuten poliittiseen prosessiin kuuluu, uudella kaudella on tapahtunut linjamuutoksia verrattuna aikaisempaan komissioon ja parlamenttiin, EU:n kohdatessa samalla moninaisia ulkoisia haasteita. Toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa, minkä vuoksi Euroopan tulee pystyä toimimaan tukevasti omista lähtökohdistaan.
Kilpailukyky ja turvallisuus komission lippulaivoina
EU-aiheita viime aikoina seuranneet ovat varmasti huomanneet, että kilpailukyky ja turvallisuus ovat nyt avainsanoja EU:n päätöksenteossa. Jäsenmaat peräänkuuluttavat komissiolta aloitteita kilpailukyvyn ja puolustuksen vahvistamiseksi, ja komissio tekee mielellään työtä käskettyä. Tammikuussa julkaistu kilpailukykykompassi antoi suuntaviivat sille, minkälaisia toimia ja aloitteita komissio lähtee ajamaa parantaakseen EU:n kilpailukykyä, teknologista suvereniteettia ja kokonaisturvallisuutta. Vihreää siirtymääkään ei ole unohdettu, mutta komissio pyrkii sitomaan sen entistä paremmin yhteen kasvavan kilpailukyvyn kanssa.
Komissio pyrkii pääsemään tavoitteisiinsa sisämarkkinoiden esteitä purkamalla, liiallista sääntelyä keventämällä, rahoitusta priorisoimalla sekä panostamalla osaamiseen ja sen kasvuun Euroopassa. Kaikki keskeiset teemat – kilpailukyky, teknologinen suvereniteetti ja turvallisuus – linkittyvät vahvasti toisiinsa, joten synergioita eri säädösten ja rahoitusinstrumenttien välillä on syytä vahvistaa.
Keskeisiä aloitteita tämän vuoden aikana ovat olleet lainsäädännön yksinkertaistamispaketit eri sektoreilla, eurooppalaisten puolustusvalmiuksien nostamiseen tähtäävät strategiat ja rahoitusinstrumentit sekä tietenkin komission heinäkuussa julkaisema aloite tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä.
EU:lla on kaksi tehokasta politiikkainstrumenttia; lainsäädäntö ja rahoitus. Monivuotinen rahoituskehys (MFF) määrittää rahoituksen raamit seuraavalle seitsemälle vuodelle, joten kyseessä on unionin tulevaisuuden kannalta kriittinen paketti. Uudelta rahoituskehykseltä komissio toivoo joustavuutta, vaikuttavuutta sekä entistä parempaa priorisointia unionin tarpeeseen.
Komission aloitteessa rahoituksen kokonaistaso hieman kasvaa edelliseen kehitykseen verrattu. Lisää rahaa kohdistetaan muun muassa kilpailukykyyn, puolustukseen ja liikenneinfrastruktuuriin. Vuoden 2028 alussa voimaan tuleva kehys on nyt jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin käsittelyssä.
Euroopan parlamentti alueiden kaverina MFF-neuvotteluissa
Euroopan parlamentti kritisoi tuoreeltaan komission MFF-esitystä muun muassa liiallisesta jäsenvaltiokeskeisyydestä, mikä johtaa joissain maissa alueiden sivuuttamiseen. Tämän nähdään olevan unionin läheisyysperiaatteen vastaista. Parlamentti kritisoi myös sitä, että uudessa kehityksessä esimerkiksi maataloustuet ja koheesiovarat on yhdistetty saman pilarin alle.
Uudeksi jättirahastoksi kaavaillut kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat toimisivat niin, että jäsenmaat tekisivät omat kansalliset suunnitelmansa kyseisen NRPP-asetuksen puitteissa, hyväksyttäisivät sen komissiolla ja alkaisi toimeenpanemaan sitä parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämä muistuttaa siis hieman koronapandemian jälkeistä elpymisvälinettä. Rahoituksen perusteena olisi lähtökohtaisesti saavutetut tulokset, eli kuittien sijaan maksatus tapahtuisi saavutettujen tavoitteiden myötä.
Rahoituskehysneuvotteluiden lisäksi parlamentissa on toki päätetty paljon muustakin lainsäädännöstä. Lainsäädännön yksinkertaistamispaketit ovat olleet parlamentin käsittelyssä, ja muun muassa yritysten kestävyysraportointiin ja puolustuksen sisämarkkinoihin onkin jo saatu parlamentilta leima.
Pientä skismaakin on ollut ilmassa, kun parlamentin keskustavasemmistolaiset ryhmät ovat kritisoineet keskustaoikeistolaista EPP:tä siitä, että se on joissain asioissa liittoutunut oikeistopuolueiden kanssa sen sijaan, että se toimisi pitkään parlamentissa olleen tavan mukaan, jossa enemmistö muodostetaan keskustaoikeiston ja keskustavasemmiston välillä. Suomalaisittain on syytä muistaa, ettei parlamentissa ole samalla tavalla hallitus-oppositio-asetelmaa, vaan enemmistä voi muodostua asiakohtaisesti eri ryhmien välillä. Viimeisimmissä Euroopan parlamenttivaaleissa oikeisto- ja laitaoikeistopuolueet nostivat hienoisesti kannatustaan, mikä on muokannut parlamentin sisäistä dynamiikkaa.
Parlamentin osata voi todeta, että suomalaiset mepit ovat hyvin asemoituneet osaksi ryhmiään ja profiloituneet muun muassa puolustuksen, turvallisuuden ja liikenteen aloilla. Suomalaisista mepeistä monilla on myös aikaisempaa ministerikokemusta, mikä väistämättä nostaa profiilia Euroopan parlamentissa.
EU:n vuosi geopoliittisen muutoksen keskellä
Puolustus- ja turvallisuusasiat ovat lähtökohtaisesti jäsenvaltioiden päätäntävallassa. Tämä on syytä pitää lähtökohtana, kun keskustellaan siitä, miten EU on reagoinut ja reagoi ulkoisiin turvallisuushaasteisiin. Päätäntävallan ollessa jäsenmaissa EU:n instrumentit toimia ovat kapeammat. Unionin päätöksenteko törmää liian usein yksimielisyysvaatimuksen tuomiin rajoitteisiin. Tämä ei tarkoita sitä, että mitään ei voisi tehdä, mutta se tuo selviä rajoitteita unionin toimintaan tällä sektorilla.
Tilanne Ukrainassa on elänyt vuoden 2025 aikana niin, että vuoden loppupuolella on alettu Yhdysvaltojen johdolla käymään keskusteluita rauhasta. Rauhanehtojen lopulliseen muotoon vaikuttaa moni asia, mutta EU:n rooli näissä pöydissä ei ole ollut itsestään selvyys. Muutama eurooppalainen johtaja Alexander Stubb etunenässä ovat olleet aktiivisia hoitaessaan suhteita niin Yhdysvaltoihin kuin Ukrainaankin.
EU on ajoittain näyttänyt hajanaiselta ja toimettomalta Ukrainan tilanteen ratkaisemisessa. Unioni on kuitenkin tukenut maata vahvasti koko sodan ajan. Joulukuussa jäsenmaiden päämiehet neuvottelevat Venäjän jäädytettyjen varojen käytössä. Näyttää siltä, että kyseisten varojen käytön sijaan jäsenmaat liikkuvat kohti lainapohjaista tukivälinettä, sillä erityisesti Belgia näkee Euroclearin hallussa olevien varojen käytön liian riskialttiina.
Muuttuva geopoliittinen tilanne on kuitenkin vihdoin muodostanut ymmärryksen siitä, että EU ei voi olla liian riippuvainen muista maista. Täydellinen riippumattomuus on toki haihattelua, mutta edistysaskeleet kriittisten teknologioiden aloilla, raaka-aineiden ja mineraalien tuotannossa sekä puolustusvalmiuksien nostamisessa parantavat EU:n kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä.
Ajassamme näkyy paradoksaalisesti se, että lisätäkseen riippumattomuuttaan EU:n täytyy luoda ja kehittää suhteita tiettyihin maihin ja alueisiin. Kriittiset mineraalit ovat tästä hyvä esimerkki. EU tarvitsee monia kriittisiä mineraaleja esimerkiksi puolijohteiden ja puolustusteollisuuden tarpeisiin. Kaikkia rikkauksia ei kuitenkaan Euroopan maaperältä löydy, eivätkä ihmiset halua nikkelikaivoksia takapihoilleen, joten nämä mineraalit on syytä tuoda jostain muualta. Tämä on toiminut keskeisenä motivaattorina kauan väännetyn Mercosour-sopimuksen viimeistelyssä. Etelä-Amerikan maiden (Brasilia, Argentiina, Paraguay, Uruguay) kanssa tehtävä vapaakauppasopimus tuo EU:lle uusia mahdollisuuksia hankkia mineraaleja ja raaka-aineita jostain muualta kuin Kiinasta. Sopimuksen kääntöpuolena on toki esimerkiksi Ranskan maatalouden vastustus, joka saattaa vielä koitua kohtaloksi ennen sopimuksen allekirjoittamista.
Miltä EU-vuosi näyttää Pirkanmaalta käsin?
Tällä ohjelmakaudella pirkanmaalaiset toimijat – yritykset, korkeakoulut ja julkiset toimijat – ovat kotiuttaneet mukavasti rahaa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta. Tuleva monivuotinen rahoituskehys ja siihen tehtävät muutokset vaikuttavat eittämättä myös pirkanmaalaisten toimijoiden toimintaympäristöön. Päälinjaukset siitä, että rahoituskanavia yhdistetään, rahoituksen hakemiseen liittyvää byrokratiaa helpotetaan ja hakemisen tukipalveluita edistetään ovat pääosin positiivisia.
Uuteen rahoituskehykseen liittyvät prioriteetit ovat myös hyvin linjassa Pirkanmaan vahvuuksien kanssa. Kilpailtua rahaa erinomaisuusperiaatteeseen nojaten on tulossa entistä enemmän. Komission esitys MFF-kehikosta onkin pirkanmaalaisille lähtökohtaisesti varsin hyvä. Kaupunkien rooli täytyy kuitenkin turvata niin rahoituksessa kuin ohjelmien suunnittelussakin. Tulevat kansalliset ja alueelliset kumppanuussuunnitelmat täytyy kirjata asetukseen niin, etteivät kaupungit jää jalkoihin.
Sääntelyn yksinkertaistaminen on puolestaan otettu kaksijakoisissa tunnelmissa vastaan. Pirkanmaalaiset toimijat voivat olla pääosin tyytyväisiä siihen, että liiallisesta sääntelystä luovutaan. Toimintaympäristön vakauden kannalta ei ole kuitenkaan optimaalista, jos sääntelykehikko on epävarma ja jatkuvassa muutoksessa.
Muutoksia on ollut vuoden aikana myös Ukrainan tilanteessa. Ukrainan jälleenrakennus on jollain aikavälillä isossa mittakaavassa edessä, ja tähän myös pirkanmaalaisilla yrityksillä on annettavaa.
Samat tavoitteet ja haasteet jatkuvat vuonna 2026
Vuonna 2028 komissio jatkaa liiallisen sääntelyn purkutalkoita. Komission tulevat toimet ja prioriteetit löytyvät loppuvuodesta julkaistusta työohjelmasta.
Keskeisinä aloitteina voi nostaa sirusäädöksen jatko-osan sekä eurooppalaisen lainsäädäntöalueen (28th regime). Sirusäädöksen jatko-osaa kaavaillaan huhtikuulle, minkä jälkeen Euroopan parlamentti aloittaa oman käsittelynsä, kuten myös jäsenmaiden ministerineuvosto. Eurooppalaisen lainsäädäntöalueen tarkoituksena on luoda yrityksille mahdollisuus asettua eurooppalaiselle markkinalle niin, että sen käytössä on yhteinen sääntelykehikko. Nykyään yritykset kohtaavat huomattavia esteitä toiminnalleen toimiessaan eri Euroopan maissa, sillä erilainen sääntely tuottaa lisäkustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Kyseisen aloitteen idea on erinomainen. Aika näyttää, minkälaiseksi se muotoutuu lainsäädäntöprosessin jälkeen ja miten se alkaa aikanaan toimimaan käytännössä.
Kokonaisuudessaan komissio tulee jatkamaan vahvasti samalla linjalla kuluneen vuoden kanssa. Sisämarkkinoiden aitojen madaltaminen ja liiallisen sääntelyn yksinkertaistaminen ovat olleet jo pitkään tiedossa merkittävinä haasteina, joten tulokset tässä työssä ovat toivottavia. Kansainvälisen valuuttarahaston arvion mukaan EU:n sisämarkkinoiden esteet vastaavat yli 100 %:n tulleja, joten matkaa optimitilanteeseen on vielä paljon.
EU:n toimintaympäristö jatkunee haastavana epävarman geopoliittisen tilanteen seurauksena. Kaikki toimet puolustuksen vahvistamiseen ja teknologisen suvereniteetin kehittämiseen ovat täten tervetulleita.
