EU:n sisämarkkinoiden ja kilpailukyvyn tilassa parantamisen varaa – Komissio raportoi vuoden 2025 kehityksestä
Euroopan komissio julkaisi vuosittaisen kilpailukyky- ja sisämarkkinaraportin. Komission mittareiden mukaan vuoden aikana tapahtunut kehitys on ollut keskinkertaista. Nykyinen geopoliittinen tilanne asettaa EU:n kilpailukyvylle merkittäviä haasteita, joihin vastaamiseksi unionin sisämarkkinoiden on oltava toimivat. Viime vuosikymmenen ajatukset EU:n sääntelyn ulkoistamisesta sisämarkkinoiden ja kauppasopimusten kautta on vaihtunut EU-sääntelyn purkuun.
Euroopan unionin sisämarkkinat ovat yksi koko unionin merkittävimmistä kulmakivistä. Sisämarkkinoilla on kuitenkin vielä huomattavia esteitä. Varsinkin palveluiden osalta sisämarkkinoiden toiminnassa on parantamisen varaa, sillä kaupan esteet vastaavat arvioiden mukaan jopa sadan prosentin tullimaksuja. Euroopan komissio julkaisi tammikuun lopulla vuosittaisen sisämarkkina- ja kilpailukykyraportin, jossa se kuvaa unionin tilaa kyseisten kokonaisuuksien valossa.
Komissio toteaa EU:n kilpailukyvyn kohtaavan enenevissä määrin haasteita geopoliittisten muutosten vuoksi ja sääntöpohjaisen kansainvälisen vapaakaupan ottaessa osumaa. Raportissa todetaan toimivien sisämarkkinoiden olevan EU:n tärkein ase näiden haasteiden edessä. Kilpailukyky on nykyisen komission toimintaa vahvimmin ohjaava teema.
Komissio mittaa EU:n onnistumista 29:n eri mittarin kautta. Ne keskittyvät muun muassa kaupan esteisiin, sähkön hintaan ja unionin prioriteettialueisiin. Komission arvion mukaan mittareista kuusi näyttää toteutuneen positiivisesti, kuusi negatiivisesti ja lopuissa tilanne on pysynyt jokseenkin muuttumattomana. Positiivisessa valossa komissio huomaa edistystä esimerkiksi osaamisen tunnistamisessa jäsenmaiden välillä sekä tekoälyn käytössä eurooppalaisten yritysten keskuudessa. Negatiivista kehitystä puolestaan on tapahtunut 15-vuotiaiden PISA-tuloksissa. Myös yksityisten investointien osuus bruttokansantuotteesta sekä EU-maiden välisen kaupan osuus BKT:sta on viime vuoden aikana laskenut. Vuonna 2026 komissio tavoittelee muun muassa vihreään siirtymään liittyvien palveluiden esteiden purkua.
EU:n sisämarkkinoiden merkitys korostuu entisestään
Eurooppa tarvitsee toimivia sisämarkkinoita kilpailukyvyn kasvattamiseen, taloudellisen menestyksen mahdollistamiseen, teknologiseen omavaraisuuteen ja lopulta voidakseen olla globaalisti merkittävä toimija. EU:n BKT on maailman talousalueista toiseksi suurin, joten toimiessaan yhtenäisesti markkinoilla on merkittävä voima.
Komission lehdistötiedotteessa taloudellisesta hyvinvoinnista ja teollisuusstrategiasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Stéphane Séjourné toteaakin sisämarkkinoiden olevan paitsi EU:n tärkein vaurauden lähde myös Euroopan keskeinen pilari nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa.
Vielä vuosikymmen sitten Euroopan unionissa oli ajatus niin sanotusta Bryssel efektistä, jonka mukaan EU:n sisämarkkinat ovat muille maille niin houkuttelevat, että solmimalla kauppasopimuksia EU pystyy siirtämään omaa sääntelyään tehokkaasti muualle maailmaan. Esimerkiksi ilmastoon, ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja työvoimaan liittyvän eurooppalaisen sääntelyn ajateltiin siirtyvän sopimusten myötä kauppakumppanimaihin, sillä EU:n sisämarkkinoille pääsy kannustaa niitä vastaamaan EU-sääntelyn tarpeisiin. Brysselin efekti ei ole osoittautunut niin tehokkaaksi ja voimakkaaksi kuin alun perin optimistisesti ajateltiin. Nyt Euroopassa ollaan yksinkertaistamassa omaa sääntelyä ja poistamassa sisämarkkinoiden esteitä, jotta pysyisimme paremmin globaalissa kilpailussa mukana.
Sisämarkkina- ja kilpailukykyraportin pääsee lukemaan kokonaisuudessaan täältä. Raportti perustuu neljän pilarin varaan: sisämarkkinoiden toiminta; innovaatiokuilun kaventaminen; teollisuuden ja investointien vähähiilistäminen; turvallisuuden lisääminen ja riippuvuuksien vähentäminen.
